EU huolestui laskuharhautuksista: Suomessa on valelaskuja vastaan lainsäädäntöä mutta ei oikeusjuttuja
Yritykset saavat yhä useammin ns. valelaskuja eli laskun muotoon kirjoitettuja tarjouksia. Niiden tarkoituksena on yleensä erehdyttää vastaanottajaa luulemaan, että kyseessä on aiheellinen lasku, jolloin hän maksaa sen syyttä suotta, kerrotaan YrittäjäSanomien numerossa 3/2005.
Ongelma on yleinen muuallakin Euroopassa. EU:n tasolla on esitetty valelaskujen kieltämistä erityisellä direktiivillä. Suomessa on jo olemassa asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa kieltää käyttämästä totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa elinkeinotoimintaa.
Vuonna 1982 annettiin uhkasakko
Edellä mainitun säännöksen nojalla Markkinatuomioistuin on vuonna 1982 langettanut kieltotuomion ja 100 000 markan uhkasakon yritykselle, joka lähetti laskunnäköisiä tarjouskirjeitä. Samanlainen tuomio olisi saatavissa todennäköisesti myös nyt markkinoilla toimiville yrityksille.
Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Anja Tuomola kertoo, että vaikka harhaanjohtava markkinointi on laissa kielletty, on lain tarjoaman kieltotuomion saaminen hidasta ja tehotonta. Käsittelyn aikana harhaanjohtavat laskut ovat jo erääntyneet ja maksettu vahingossa. Rahat saanut yritys on usein vain postilokero ja tilinumero, jolloin rahojen saaminen takaisin on epätodennäköistä.
– Tilin takavarikointi on mahdollista vain jos samalla on näyttöä rikoksesta. Poliisi on suorittanut ainakin kahdessa tapauksessa takavarikon, kun lähettäjän nimi ja laskun muoto oli selkeästi laadittu erehdyttämään vastaanottajaa, Tuomola toteaa.
Korvaus jää saamatta
– Kyseisissä tapauksissa vahingonkorvausvastuu, joka kohdistuu vain osakeyhtiöön, ei ole tehokas. Osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallitus ovat osakeyhtiölain nojalla velvollisia korvaamaan osakeyhtiölle tai velkojalle sen vahingon, jonka he ovat aiheuttaneet yhtiöjärjestystä tai osakeyhtiölakia rikkomalla. Osakeyhtiön toimivan johdon henkilöllisen vastuun laajentaminen on melko harvinaista. Henkilövastuusta on säädetty vain erityisissä tapauksissa esimerkiksi ympäristörikosasioissa, Anja Tuomola kertoo.
"Pienellä präntätty" on vain nettisivuilla
Laskun muotoon laadittujen tarjouskirjeiden liikeideaan kuuluu, että maksuaika on niin lyhyt, että vastaanottaja maksaa laskun vahingossa ja vasta sen jälkeen selvittää mistä on kyse. Palveluun liittyvät sopimusehdot löytyvät vain yrityksen nettisivuilla, ja ne kertovat maksun synnyttävän kestosopimuksen. Laskun saanut yritys ei käy niitä lukemassa ennen seuraavaa laskutuskautta, joka on yleensä huomattavasti kalliimpi ja usein myös pidempi.
Tehokkain keino näiden ilmoitusmarkkinoijien toiminnan hillitsemiseen on Suomen Yrittäjien mukaan nopea tiedotus ”kampanjasta” ja toimintaohjeet.
– Yritysten tietoisuutta sopimuksen syntyä koskevista periaatteista on myös syytä lisätä. Usein yritys maksaa laskun kun lähettäjä vain sitkeästi väittää, että puhelinkeskustelussa on syntynyt sopimus, vaikka mitään näyttöä siitä ei ole, Anja Tuomola harmittelee.
Yrittäjien sivuilla toimintaohjeita
Suomen Yrittäjien nettisivuilla on pysyvät toimintaohjeet aiheettomista laskuista. Ohjeita on luettu ilmeisen paljon. Ennen niiden laatimista valelaskuista tuli soittoja eräpäivän aikoihin 20–30 päivässä.
- Nyt yritykset lähettävät vain tiedoksi laskujäljennöksiä, joilla asianmukainen reklamaatio on jo tehty. Jatkossa ohjeita tullaan muokkaamaan aina uuden ilmoitusmarkkinoijan toimintatavan mukaan, kertoo Anja Tuomola.
YrittäjäSanomat 3/2005