Vuosi 2010 on alkanut ainakin vakaammissa merkeissä kuin 2009. Tuotannon ja liikevaihdon pudotus on useilla aloilla päättynyt tai ainakin hidastunut. On myös kertynyt kokemusta siitä, mitä kaikkea talouskriisistä on seurannut ja miten seuraukset kestetään.
Jos viime vuosi oli pudotuksen vuosi, on tämä vuosi sopeutumisen vuosi useimmille yrityksille. Parhaimmillaan se voi olla myös uuden nousun tavoittelun aikaa.
Nopeammin vai hitaammin?
Yleinen käsitys näyttää olevan, että Suomi nousee talouskriisistä muuta Länsi-Eurooppaa hitaammin, koska tuotantorakenteemme on enemmän vientiteollisuuteen painottunut kuin muissa maissa ja koska viemme enimmäkseen investointihyödykkeitä.
Molemmat havainnot pitävät paikkansa, mutta niiden vastapainoksi meillä on perusrakenteeltaan terve yrityssektori ja oleellisesti vauraampi ja monipuolisempi talous kuin 1990-luvun alun laman jälkeen. Kaikilla aloilla kasvun ei ole pakko jäädä hitaaksi.
Julkisuudessa on myös tarjoiltu sellaista näkemystä, että Suomen talous toipuu kriisistä euromaiden keskiarvoa nopeammin, koska monet BKT-ennusteet tarjoavat Suomelle tänä vuonna suurempaa prosentuaalista kasvua kuin euroalueelle. Nämä ennusteet voivat hyvinkin osua kohdalleen, mutta tulkinta nopeammasta toipumisesta unohtaa viimevuotisen romahduksen. Se oli Suomessa kaksinkertainen euroalueeseen verrattuna.
Prosenteissa kuvatut muutokset – samoin kuin erilaisten luottamusindikaattoreiden ja barometrien saldoluvut - ovat näinä aikoina hankalasti tulkittavia. Niistä vedetään helposti vääriä johtopäätöksiä. Prosentit ja saldoluvut kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä, kuinka kaukana kohtuullisesta tasosta tämän vuoden jälkeenkin voidaan olla.
Kuluttajat luottavat ja säästävät
Kuluttajien luottamusindikaattorista on viimeisten 12 kuukauden aikana piirtynyt erittäin kapean V:n muotoinen viiva. Sen jyrkästi nouseva osa johtuu Suomen taloutta koskevista hyvin optimistisista odotuksista.
Tilastokeskuksen tuoreimman kuluttajabarometrin mukaan kuluttajat arvioivat myös omat säästämismahdollisuutensa tänä vuonna erittäin hyviksi. Tätä koskeva saldoluku oli tammikuussa varsin lähellä kaikkien aikojen ennätystä. Työttömyyden nousuun ja pitkittymiseen nähden kyseinen saldoluku on jopa epäilyttävän korkea.
Kaupan ja palvelualojen yrityksille kuluttajien kovat säästämismahdollisuudet antavat ristiriitaisen viestin: säästämismahdollisuuksiin tarvitaan vähintään kohtuulliset tulot, mutta mistä ne kertyvät ja onko kuluttajien aikomuksena myös säästää suurempi osa tuloistaan vai kuluttaa enemmän?
Kasvu etusijalle
Valtaosa viime viikkojen talouspoliittisesta keskustelusta on pyörinyt pitkän ajan rakenteellisten kysymysten ympärillä: miten pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta, jotta julkisen talouden ns. kestävyysvaje saadaan joskus lapioitua umpeen. Toinen keskeinen kysymys koskee yritysverotuksen uudistamista – ja ylipäätään sen uudistamistarvetta.
Tulevia vuosikymmeniä koskevia talouden kysymyksiä ei voi vähätellä, mutta pitkän ajan talouskehitystä ei lainkaan paranna se, jos lähivuosina talouskasvu on vaisua.
Talouden kehitys ja yritystoiminta eivät ole kiinni vain konkreettisista päätöksistä, vaan myös siitä, mistä keskustellaan ja mihin sävyyn. Kaksi tuoretta esimerkkiä tästä ovat keskustelu yritysverotuksen uudistamisesta sekä satamien lakon uhka. Molemmilla on ollut selvä vaikutuksensa käytännön yritystoimintaan jo ennen kuin yhtään veropykälää on säädetty tai yhtään lakkopäivää on koettu.
Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan lähitulevaisuudessa irti, sitä vähemmän joudutaan miettimään mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon tai mitä julkisia menoja vähennetään. Kasvu on se positiivisin vaihtoehto, jonka uskoisi saavan myös eniten kannatusta.
Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi
2.3.2010