Kotona teetetyn työn kustannukset saa osittain vähentää verotuksessa. Vähentää saa 30 % maksetusta palkasta sekä sivukulut, tai 60 % ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Työkorvauksella tarkoitetaan työstä yrittäjälle tai yritykselle maksettua suoritusta, joka ei ole luonteeltaan palkkaa.Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten esimerkiksi perheenjäsenistä jokainen voi saada vähennyksen erikseen. Vähennettävien kustannusten omavastuu on 100 euroa.
Kotitalousvähennyksen alkuperäinen tarkoitus on ollut parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut edistää asuntojen omatoimista kunnossapitotoimintaa. Omatoimisuus on oikeuskäytännössä muodostunut tarkoittamaan sitä, että kunnossapito, johon laki velvoittaa, kuten nuohous, ei oikeuta vähennykseen. Sen sijaan vapaaehtoinen kunnossapito oikeuttaa kotitalousvähennykseen.
Mistä kotitalousvähennyksen saa?
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 000 euroa. Vähennys tehdään verosta. Täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää siis, että henkilö maksaisi veroja vähintään vähennykseen oikeuttavan määrän.
Kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi tehtävä työ kuuluu tavanomaisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön piiriin. Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen on saanut myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Myös vapaa-ajan asunnossa tehty työ oikeuttaa vähennykseen.
Kotitaloustyöllä tarkoitetaan kodin, pihan ja puutarhan hoitoa. Hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan huolenpitoa, kuten pesemistä, pukemista tai syöttämistä. Remontointityötä puolestaan ovat esimerkiksi keittiö- ja kylpyhuoneremontti, rakennusten maalaus tai parvekelasien asennus, mutta ei uudisrakentaminen, joka jää vähennyksen ulkopuolelle. Ennen vuotta 2009 vain puolet enimmäismäärästä oli mahdollista käyttää remontointiin.
Vuoden 2009 alusta tulivat myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät palvelut vähennyksen piiriin. Näitä ovat esimerkiksi television, tietokoneen, digilaitteen ja niiden oheislaitteiden asennus- ja kunnossapitotyötä. Muu kodinkoneiden ja laitteiden asennus, korjaus- ja huoltotyö ei oikeuta vähennykseen muuten kuin osana suurempaa, esimerkiksi keittiön remonttia.
Työn teettäjälle kertyy vähennystä 60 prosenttia työn osuudesta vähennyksen enimmäismäärään saakka. Yrittäjän tulee antamassaan laskussa eritellä tehdyn työn osuus. Laite-, tarvike- ja matkakulujen osuudesta vähennystä ei saa.
Vähennystä ei saa omasta työstä
Kotitalousvähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä, eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Vähennyksen ulkopuolelle jää siis työ, jonka perheenjäsen tekee omassa kodissaan. Vähennystä ei saa näin ollen esimerkiksi palkoista, jotka verovelvollinen maksaa puolisolleen, avopuolisolleen tai kotona asuville lapsilleen. Vähennystä ei saa myöskään työstä, joka on ostettu verovelvollisen omalta tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan henkilön yritykseltä ja työn tekee verovelvollinen itse tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö. Kuitenkin jos ulkopuolinen työntekijä suorittaa työn, vähennyksen saa, vaikka verovelvollinen itse omistaisikin työn tekevän yrityksen.
Ennakkoperintärekisteröinti edellytyksenä
Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin sillä hetkellä, kun maksu suoritetaan työn tehneelle yritykselle. Verohallinto ohjeistaa, että työn teettäjän on tarkistettava ennakkoperintärekisteröinti paitsi sopimuksen tekohetkellä, myös suorituksen maksuhetkellä. Rekisteröinti on tarkistettavissa YTJ:n tietopalvelusta.
Poikkeuksena ennakkoperintärekisteröintivaatimuksesta on yleishyödylliselle yhteisölle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu korvaus. Se oikeuttaa vähennykseen, vaikka yhteisöä ei olisi merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä se harjoita veronalaista toimintaa.
Julkisten tukien vaikutus
Vähennyksen menettää myös, jos vähennykseen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten:
• omaishoidon tukea
• lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea (hoitorahaa, -lisää tai kunnallista korotusta)
• työnantajalle maksettavaa palkkatukea
• kunnan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin
• matalapalkkatukea
• korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista
• Vähennystä ei kuitenkaan estä pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnetty avustus.
Vähennystä ei saa, jos korvaus työstä maksetaan muulle kuin yksityiselle henkilölle tai yritykselle tai yleishyödylliselle yhteisölle. Esimerkiksi kunnalle kotihoidosta maksettu korvaus ei oikeuta vähennykseen.
Täyteen vähennykseen oikeuttavien kustannusten määrä
Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin 5 166 euron suuruiset kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä. (5166 x 60 % - 100 on noin 3000 euroa).
Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden vähennyksen saa noin 5962 euron suuruisilla kustannuksilla (30 % x 5962 + 22 % x 5962 – 100) on noin 3000 euroa.
Lisätietoja:
- päivitetty 18.11.2009