Viime viikolla julkistettu Small Business Act- tiedonanto on tärkeä aloite. Sitä on käsitelty näillä sivuilla paljon ja käsittelyä jatketaan. Hanke on sen laatuinen, että SY:n on pidettävä sitä aktiivisesti esillä.

Linjapapereiden yksi ongelma on se, etteivät isot ja pienet asiat oikein erotu toisistaan. Otan tässä esille yhden esimerkin. Se on ns. goldplating-ilmiö, jota linjataan Komission tiedonannossa. Goldplating tarkoittaa, että kun jäsenmaat vievät EU-lainsäädännön osaksi kansallisia lakejaan, ne lisäävät EU-normien päälle oman kultaisen silauksensa. Lopputulos on yrityksille hankala. Ylimääräinen sääntely merkitsee ylimääräisiä sopeutumiskustannuksia ja ylimääräisiä juridisia riskejä. Koko systeemin tasolla uhkana on kilpailukyvyn rapautuminen.

Sanoin yllä, että linjapapereissa ongelmana on isojen ja pienten asioiden sekoittuminen keskenään. Goldplatingista sanotaan SBA-päivityksessä seuraavaa: ”The Commission will, in line with the Smart Regulation Communication, explore the possibility for reducing ‘gold plating’ by member states.”

Melkoista hampaatonta munkkilatinaa, vai mitä? Sen taakse kätkeytyy erittäin iso rakenteellinen ongelma: Kultalautastelua harrastetaan kaikissa EU-maissa. Myös Suomessa. Siitä on päästävä eroon. Tavoitteena pitää olla, että kaikki järjestelmiin keräytynyt kuona siivotaan pois. Uutta ei pidä päästää syntymään.

Esittämäni tavoite on helppo rasti, siihen kaikki varmaan yhtyvät. Tavoitteen toteuttaminen tulee olemaan kivinen ja raskas tie. Ensimmäinen vaikeus on erottaa ylimääräinen sääntely siitä, mikä on oikeasti tarpeen. Toinen ja suurempi vaikeus on saada poliitikot ja hallinto sitoutumaan talkoisiin. Uusien uljaiden lakien valmistelu on hienompaa hommaa kuin viritettyjen pommien purkaminen. Älkäämme siis unohtako, että SBA lupaa selvittää, olisiko pomminpurkujoukkoja mahdollista saada liikkeelle. Se on iso juttu.

*****

Sotaisaa maaperää

Belgia ei ole pinta-alaltaan kummoisen kokoinen maa. Silti täällä on mahduttu sotimaan oikein kunnolla. Emme ole hakeutuneet sotien ja tappelusten äärelle tietoisesti, mutta veristä historiaa on tarjolla joka puolella.

Waterloossa kävimme kyllä ihan tarkoituksella selvittämässä, missä ja miten Napoleon tyri. Keskelle peltoa rakennetun monumentin päältä katselimme, mistä hän oli johtanut joukkojaan. Tarina kertoo, että yksi ratkaisevimmista tekijöistä oli ilma. Taistelupäivää edeltävänä yönä satoi niin rankasti, että tykit upposivat peltoon. Siksi Napoleon ei voinut aloittaa hyökkäystä niin aikaisin kuin piti. Vihollisen täydennysjoukkoja ehti paikalle ja huonosti kävi. Tantereelle jäi 45 000 miestä ja 15 000 hevosta. Huh huh.

Viime viikonloppuna kävimme Ardenneilla Orvalin luostarissa. Sinne menimme hienojen maisemien ja oluen takia. Oluen siksi, että luostarissa tehtävä Orval-olut on lempparini täällä ja halusin nähdä paikan. Luostari oli kiva vierailukohde. Sekään ei ollut säästynyt levottomuuksilta, vaan Ranskan vallankumouksen kähinöissä paikka oli poltettu maan tasalle. Sittemmin luostari oli ollut suljettuna pitkään. Nyt se on taas toiminnassa ja on siis kuuluisa oluestaan ja hyvistä juustoistaan. Nostan luostarille peukun pystyyn.

Takaisintulomatkalla pysähdyimme Bastogne-nimisessä paikassa, joka oli ratkaisevassa roolissa II maailmansodan taisteluissa jouluna 1944. Saksalaiset käynnistivät siellä rajun hyökkäyksen murtaakseen liittoutuneiden linjan. Panssarikenraali Patton hoiti paikalle täydennysjoukkoja, ja lopulta hyökkäys saatiin torjuttua. Koko kylä tuhoutui tulituksessa täysin. Nyt paikalla on uljas monumentti ja paljon asiasta kertovia muitakin kohteita. Mielenkiintoista.

Paljon on historiaa pakattu pienelle alueelle. Belgialaisten oma osallistuminen näihin koitoksiin on ollut vaatimatonta. He ovat hoitaneet sotimisen tarpeitaan muualla ja ovatkin saaneet itselleen melkoisen maineen.

Antti Neimala, antti.neimala@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien EU-edustaja Brysselissä.

>> Tutustu myös muihin yrittajat.fi -sivujen blogeihin!