Olin eilen UEAPMEn Social Affairs Committeen (SAC) kokouksessa. UEAPME on PK-yritysjärjestöjen EU-äänitorvi, jonka jäsen SY on pitkään ollut. Olemme aktiivisesti mukana UEAPMEn toiminnan kaikilla tasoilla hallituksesta erilaisten työryhmien työskentelyyn. Eilen oli siis sosiaali- ja työmarkkina-asioiden työryhmän kokous.
UEAPMEn kokoukset ovat yleensä antoisia ihan jo asiasisällönkin johdosta. Näin oli eilenkin. Asialistalla oli muun muassa keskustelua työaikadirektiivin uudistamista koskevien neuvotteluiden aloittamisesta. Asia on mielenkiintoinen ja kimurantti, sillä eri osapuolten näkemykset ovat varsin kaukana toisistaan. Toisaalta juuri kukaan ei halua, että Komissio antaa asiasta lakialoitteen ja siksi neuvottelujen soisi tuottavan tulosta.
Muutkin käsitellyt kysymykset olivat tärkeitä ja paikalla oli hyvä olla. Asioista saa melkein aina enemmän irti osallistumalla kokouskeskusteluun kuin lukemalla pelkistettyjä kokousraportteja. Sitä paitsi kokouksissa käyminen on tehokasta verkostoitumista.
*****
Kokouksen jännittävin kysymys oli kielipolitiikka. UEAPME käyttää kokousten työkielenä englantia, jota useimmat hallitsevat hyvin. Eivät kuitenkaan kaikki. Esimerkiksi UEAPMEn hallituksessa on tyypillistä, että osalla jäsenistä on henkilökohtaisia tulkkeja mukanaan. Eilisessä SACn kokouksessa piti alussa erikseen määrittää, millä kielellä toimitaan, sillä työryhmän puheenjohtajana aloitti ranskalainen Monsieur Martin. Hän ei puhu lainkaan englantia. Minä taas olin paikallaolijoista se, joka puhuu ranskaa vain lounasravintolan ruokalistan verran.
Kielihaaste ratkaistiin luovasti. Puheenjohtaja puhui ranskaa, tietenkin. Minä puhuin englantia ja melkein kaikki loput työryhmän jäsenistä puhuivat vuorotellen ranskaa ja englantia. Puheenjohtajalla oli mukanaan pari assistenttia, joista toinen tulkkasi minulle ranskan englanniksi ja toinen puheenjohtajalle minun englantini ranskaksi. Tällä systeemillä kaikista asialistan kysymyksistä selvittiin melko kivuttomasti.
*****
Ad hoc –pohjalta ratkottu kielihaaste meinasi herättää sisälläni asuvan pienen pirulaisen. Se pirulainen olisi alkanut pelleillä kielillä ihan vain sekaannusta lisätäkseen. Erittäin tehokas tapa aiheuttaa hämmennystä on kääntää suomalaisia sanontoja ja lentäviä lauseita sanatarkoiksi englanninkielen käännöksiksi.
Yksi parhaista käännösväännöksistä on ”selvä pyy”. Englanniksi se on tietenkin ”sober hazelhen”. Sen olisi voinut livauttaa sopivassa kohdassa painottaakseen, kuinka hyvin puheenjohtaja Monsieur Martin veti asiat yhteen päätöksiksi. En sitten livauttanut, vaan olin vellihousu eli ”porridge pants”. Ranskaksi olin siis ”culotte de bouillie” tai jotain sinne päin. Googlen kääntäjä ei valitettavasti yllä näin korkealle tasolle.
Hauskin muilta kuulemistani käännöksistä on supisuomalainen karvalakkimalli eli ”fur hat model”. Yksi kaverini kertoi, että joku suomalainen oli oikeasti kertonut isännöimälleen englanninkieliselle illallisseurueelle ostaneensa uuden auton. Auto oli ollut ihan laadukas, mutta vilkkaan selostuksen mukaan kyseessä oli valitettavasti ”only a fur hat model”. Voipi olla, että kaikki eivät ymmärtäneet, millä ne penkit oli päällystetty...
Antti Neimala, antti.neimala@yrittajat.fi
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien EU-edustaja Brysselissä.
>> Tutustu myös muihin yrittajat.fi -sivujen blogeihin!