Suomessa on saatu hallitusohjelmaneuvottelut päätökseen, onneksi olkoon! Suoritus peittoaa mennen tullen belgialaisten nyherryksen, täällä on oltu jo vuosi ilman hallitusta. Ihmiset vaikuttavat kylläkin tilanteeseen aika tyytyväisiltä…

Tulin lukeneeksi uuden hallitusohjelman EU-politiikan linjauksen aika tarkkaan. Sen sisältöä voisi luonnehtia tavanomaiseksi. Hallitus lupaa olla aktiivinen ja aloitteellinen Euroopan unionin jäsen. Hallitus työskentelee kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden toimivuutta ja parantaa yritysten toimintaolosuhteita.

Pienoinen pettymys on, että hallituksen EU-politiikan ja yrittäjyyspolitiikan välillä ei näytä olevan suoraa yhteyttä. EU:ssa nimittäin on jo ymmärretty, että yrittäjyyden edistäminen ja PK-yritysten toimintaympäristön vahvistaminen ovat aivan keskeisessä roolissa, kun talouskriisistä pyristellään eteenpäin. Suomen EU-politiikasta tällainen ahaa-elämys vielä puuttuu. Sen on syytä syntyä heti, kun hallitus pääsee linjaamaan käytännön toimiaan ohjelman pohjalta. 

*****

Kohta kaikki ryntäävät juhannuksen viettoon. Kunnon juhannus – jota me emme tänä vuonna pääse kokemaan – syntyy grilliruoasta, oluesta, saunomisesta ja itikoista. Mökille on mentävä marketin kautta.  Muuten olutta, makkaraa ja marinadiin hukutettuja lihoja on mahdoton järjestää.

Juhannusostosten hurmiossa harva huomaa, että heitä viihdytetään marketin kovaäänisistä virtaavalla musiikilla. Ja jos tarkkaan ajatellaan, harva huomaa mitään musiikkia kaupassa muutenkaan. Oikein valittu radiokanava tuskin houkuttelee ketään kauppaan. Nuorekkaille keski-ikäisille suunnattu pop-musiikki ei pakottane ketään ostopäätöksiin. 

Noteeraan kaupoissa kuuluvat radiot vain silloin, kun lätkäkausi on menossa ja radiosta tulee musiikin asemasta lätkäselostuksia. Ne ovat niin intensiivisiä, että lukitsevat huomion ihan väkisin. Jos vaikkapa salaatin kruunaava paprika jää ostamatta, siitä voi syyttää Bluesin 2-1 –maalia Lukkoa vastaan.

Täällä Brysselissä ollaan vakuuttuneita musiikin vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen. Metrossa kuulemma soitetaan iltaisin klassista musiikkia, koska se on rauhoittavaa. Ei synny kahakoita, kun Bach latistaa mellakka-aikeet.

Päivisin metrossa soitetaan universaalia market-poppia, kun järjestysongelmien riski on pieni. Poliittisten metromusiikkipäättäjien viisaus on viety loppuun asti. Päivä-ilta-asetelman lisäksi musiikkisäännöillä hallitaan aina herkkää kielipolitiikkaa. On nimittäin päätetty, että päivä-popista 70 % voi olla englanninkielistä, 15 % espanjalaista ja 15 % italialaista musaa. Ranska ja flaami on kielletty, koska niiden kesken tulisi kuitenkin kiistaa soittoajasta. Mikä tyypillinen ja hieno tapa ratkaista ongelma!

Hauskaa juhannusta!

Antti Neimala, antti.neimala@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien EU-edustaja Brysselissä.

>> Tutustu myös muihin yrittajat.fi -sivujen blogeihin!