Hankkeen sisältö ja merkitys
Eurooppa 2020 -strategia on EU-politiikassa perusta kaikille tärkeimmille politiikkalinjauksille ja -avauksille. Komissio julkisti strategiaehdotuksen 3.3.2010, minkä jälkeen sitä on viety eteenpäin yhdessä muiden EU-instituutioiden ja jäsenmaiden kanssa. Strategian tavoitteena on auttaa Eurooppaa selviytymään vahvistuneena ulos talouskriisistä. Strategian pidemmästä nimestä – älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia – selviävät strategian ydinalueet.
Strategiassa asetetut poliittiset prioriteetit ovat älykäs kasvu eli osaaminen ja innovointi, kestävä kasvu eli resurssitehokas, vihreä ja kilpailukykyinen talous ja kolmantena osallistava kasvu eli sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus sekä korkea työllisyys.
Strategian viisi määrällistä tavoitetta ovat seuraavat:
- työllisten osuus 20–64-vuotiaista 75 %
- T&K-satsaus EU:ssa 3 %:iin BKT:sta
- 20/20/20 ilmastotavoitteet toteutetaan
- koulunkäynnin keskeyttää alle 10 % opiskelijoista, ja vähintään 40 % nuoremmasta sukupolvesta suorittaa korkea-asteen tutkinnon
- köyhyysuhan alla on 20 miljoonaa ihmistä vähemmän.
Tavoitteita toteutetaan seitsämän lippulaivahankkeen välityksellä:
- Innovaatiounioni
- Nuoret liikkeellä
- Eurooppalainen digitaalistrategia
- Resurssitehokas Eurooppa
- Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka
- Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma
- Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi.
Yrittäjyys ja pk-yritykset ovat strategiassa vahvasti esillä. Yrittäjyyden edistämiseksi tehtävät toimet toteutetaan lähinnä Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka -lippulaivan alla. Siellä merkittävimmäksi tavoitteeksi on asetettu erityisesti pk-yritysten liiketoimintaympäristön parantaminen. Sen mukaisesti komissio on sitoutunut muun muassa vähentämään yritysten byrokratiakustannuksia ja edistämään pk-yritysten rahoituksen saantia sekä kansainvälistymistä.
Hankkeen vaihe
Lippulaivahankkeita on jo annettu omat tiedonantonsa omine toimenpide-ehdotuksineen. Strategiaan voi tutustua ja sen sekä lippulaivahankkeiden edistymistä voi seurata komission Internet-sivuilla.
Jäsenvaltiot ovat aktiivisesti mukana strategian toteutuksessa. Useat strategian suosituksista koskevat suoraan jäsenmaita, joiden on myös asetettava omat tavoitteensa ja valmisteltava uudistusohjelmansa. Tämä lisää strategian vaikuttavuutta merkittävästi.
Suomen kansallinen Eurooppa 2020-ohjelma julkistettiin 6.4.2011. Tavoitteena on:
- nostaa 20 - 64 -vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin
- tutkimus- ja kehityspanostus pyritään pitämään vähintään 4 prosentissa bruttokansantuotteesta
- korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä pyritään nostamaan 42 prosenttiin
- koulupudokkaiden määrä pyritään vähentämään alle 8 prosentin
- tavoitteena on myös vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää
- energia- ja ilmastotavoitteet on jo aikaisemmin sovittu EU:ssa ja Suomen asettamat tavoitteet ylittävät EU-tasolla sovitut yleistavoitteet.
Ohjelmassa määritellään myös kansalliset kasvun ja työllisyyden edellytykset ja esteet. Suomessa tavoitteena on varmistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys, vähentää tuotantorakenteen keskittyneisyyttä, hyödyntää työvoimaa täysimääräisesti ja lisätä kilpailua. Ohjelmassa esitetään ne hallituksen päättämät toimenpiteet, joilla kansalliset tavoitteet voidaan saavuttaa ja kasvun esteet poistaa. Yrittäjyyttä koskevia nimenomaisia tavoitteita ja/tai toimenpiteitä ohjelmassa ei juurikaan ole.
Maakohtaiset suositukset vuosille 2011-2012
EU:n komissio antoi 7.6.2011 jäsenmaille maakohtaiset suositukset, joiden tavoitteena on auttaa koko EU-alueen taloutta nousu-uralle. Maakohtaiset suositukset ohjaavat jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikkaa vuosina 2011-2012. Jäsenmaiden saamien suositusten lisäksi komissio antoi suosituksen, joka koskee kaikkia euromaita yhteisesti.
Suositukset ohjaavat siis talous- ja finanssipolitiikan suuria linjoja. Niissä ei juuri ole suoraan yrittäjyyspolitiikkaan liittyviä linjauksia. Toisaalta keskeiset ratkaisut vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien rakenteissa vaikuttavat vahvasti yrittäjyyden toimintaympäristöön.
>> Lue komission jäsenmaille 7.6.2011 antamat maakohtaiset suositukset
päivitetty 13.6.2011