Kansainvälisen toiminnan käynnistäminen aiheuttaa muutoksia yrityksen rahoitustarpeessa. Rahoitussuunnittelun keskeisiä tekijöitä ovat sekä yrityksen taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet rahoituksen saantiin että käytettävissä olevat vakuudet. Rahoitustarve voi liittyä investointien rahoittamiseen, kasvava toiminta puolestaan lisää pysyvän käyttöpääoman tarvetta. Ajoittaisen rahoitustarpeen saattavat aiheuttaa pidemmät toimitus- ja maksuajat. Myös mahdollisten tappioiden rahoittamiseen tulisi varautua (luottotappioriski, vientihinnoittelun epäonnistuminen).
Kansainvälistä kauppaa käyvillä yrityksillä on käytössään erilaisia rahoituslähteitä niin vientitoiminnan käynnistämiseen, viennin valmistuksen aikaisiin kuin toimituksen jälkeisiinkin tarpeisiin.
Jäljempänä olevaan tekstiin on koottu yleiskatsaus erilaisista kansainvälistymiseen liittyvistä rahoitusmuodoista vakuuksineen. Kaikkia saatavilla olevia vaihtoja ei esitellä tässä yhteydessä. Yksityiskohtaisempaa tietoa saa rahoitusta myöntäviltä organisaatioilta ja kansainvälistymiseen liittyvien organisaatioiden sivuilta.
Kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta Kehittämiseen myönnettävien avustusten tavoitteena on pk-yritysten kilpailukyvyn ja toimintaympäristön parantaminen. Avustuksia myöntävät alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) sekä työ- ja elinkeinoministeriö ensisijaisesti pk-yritysten kehittämishankkeiden ja toimintaympäristöä parantavien hankkeiden toteuttamiseen. voidaan maksaa joko avustuksena, lainana tai näiden yhdistelmänä. Rahoituksen muotoon vaikuttaa kulloisenkin hankkeen luonne.
Yrityksen kehittämisavustus (ELY-keskus)
Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jonka tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. Kehittämistoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen sekä tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, yrityksen perustamis- ja toimintaedellytysten selvittäminen sekä muut näihin rinnastettavat kehittämistoimet.
Yrityksen kehittämisavustusta muihin kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää suurelle yritykselle vain yhteishankkeena toteutettavissa kehittämistoimenpiteissä, joiden toteuttamiseen osallistuu suuren yrityksen ohella pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Avustus suurelle yritykselle myönnetään de minimis -tukena. ELY-keskus voi myöntää myös haasteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun harkinnanvaraista valmistelurahoitusta. Kehittämisavustusta ei myönnetä kala-, maa- eikä metsätalouteen tai maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Rahoituksesta ja avustuksista puhuttaessa tulee usein esiin asetukseen perustuva termi ’vähämerkityksellinen eli de minimis -tuki’ , joka lyhyesti sanoen tarkoittaa seuraavavaa: Yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana, huomioiden kaikkien eri viranomaisten kyseisenä ajanjaksona yhteensä myöntämä rahoitus. Tuki on tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis -tuki ei ylitä 200 000 euron rajaa. Vaatimus tukien läpinäkyvyydestä aiheuttaa erilaisia rajoituksia eri tukimuotojen käytölle. Yksityiskohtaisempaa tietoa tuen myöntämisperusteista ja rajoituksista hakusanalla ’de minimis -tuki’.
Rahoitusta
Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaista riskirahoitusta kannattaviin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Rahoitukseen tulee myös liittyä suomalainen intressi. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osallistuu yritysten kehittämishankkeiden ja toimintaympäristöhankkeiden rahoittamiseen.
Finnvera tarjoaa rahoitusta kansainvälistyvän yrityksen erilaisiin rahoitustarpeisiin, mm. yrityksen valmistaman tuotteen tai palvelun kehittämiseen vientimarkkinoille soveltuvaksi, vientimarkkinoinnin kehittämiseen tai muuhun kansainvälistymisen kehittämiseen.
Kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen. Rahoituksen kohteena voi olla suomalaisen pk-yrityksen ulkomaille perustettavan tai siellä toimivan tytär- tai osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit, kehittäminen tai kasvu, mutta ei ulkomaisen myyntikonttorin perustaminen.
Ulkoasiainministeriö (UM) ja Pohjoismaiden Projektivientirahasto (Nopef) tukevat Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämistä rahoittamalla suomalaisten yritysten hankeselvityksiä. Finnvera Oyj toimii asiantuntijana jayhteysorganisaationa UM:n rahoittamissa hankkeissa. Rahoitettavan hankkeen tavoitteena voi olla Suomessa toimivan yrityksen Venäjällä sijaitsevan tuotannollisen tai palvelualan tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen tai kehittäminen tai tuotannollinen yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa. Uudelta liiketoiminnalta edellytetään huomattavia taloudellisia panostuksia tai tietotaidon siirtoa suomalaiselta osapuolelta, ja hankkeen on oltava paikallisesti merkittävä. Finnvera voi tarjota hankkeen varsinaiseen toteuttamiseen kansainvälistymislainoja ja -takauksia, pääomalainoja sekä vientitakuita.
Tekes rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tekestarjoaa kaikenkokoisille yrityksille rahoitusta haastaviin ja uutuusarvoa sisältäviin kehittämisprojekteihin, joista voi syntyä merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa. Rahoitusta ei kuitenkaan myönnetä tavanomaiseen liiketoimintaan ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Sen sijaan Tekesin rahoitus koskee mm. seuraavia osa-alueita: kansainvälinen markkinatieto (asiakkaat ja markkinat), kasvu- ja kansainvälistymisen strategia (liiketoimintamalli ja strategia), kilpailukyvyn parantaminen (tuotteet, palvelut ja tuotanto) ja organisaation kehittäminen (johtaminen ja henkilöstö).
Tekesin nuorille innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarjoaman rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoitus on kohdennettu pienille (5-vuotiaat tai sitä nuoremmat), Suomeen rekisteröidyille yrityksille, joiden toiminta perustuu innovatiiviseen, osaamis- tai teknologialähtöiseen liikeideaan. Yrityksillä tulee lisäksi olla hyvät kansainvälistymisen kasvusuunnitelmat.
Takausta ja vakuuksia
Kansainvälistymistakaus on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamisen vakuudeksi. Rahoitusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota yritystutkimuksen lisäksi hankkeen sijaintimaan maariskiin ja toimintaympäristöön.
Finnvera tarjoaa vientitakuita myös vientiin liittyvien riskien kattamiseen ja viennin rahoitukseen sekä vientitakauksia viennin kotimaisten vakuustarpeiden kattamiseen. Suomessa toimivalle pk-yritykselle Finnvera tarjoaa kansainvälistymislainoja ja -takauksia silloin, kun rahoitusta tarvitaan ulkomaisen tytäryhtiön, yhteisyrityksen tai toimipaikan rahoitustarpeiden kattamiseen.
Kansainvälisessä kaupassa ostajalle myönnettävä maksuaika on yksi kilpailutekijöistä. Maksuajan rahoitus aiheuttaa yritykselle usein oman väliaikaisen rahoitustarpeen. Tähän sisältyy viejän kannalta kaupallisia sekä ostajaan ja kohdemaahan liittyviä riskejä.
Ostajaluoton ulkomaiselle ostajalle myöntää pankki. Finnvera voi jakaa riskin myöntämällä pankille ostajaluottotakuun. Ostajaluotoissa maksuaika on pääsääntöisesti yli 2 vuotta, mutta ostajaluottotakuuta voidaan käyttää myös lyhyen maksuajan viennissä, joskin myöntämiseen liittyy tässä tilanteessa joitakin ehtoja.
Suomalaisyritysten vientisaatavia voidaan rahoittaa pankkien myöntämillä lyhytaikaisilla valuuttaluotoilla. Vientisaatava voi muodostua joko yksittäisestä vientilaskusta tai yhteenlasketuista vientilaskuista. Myyjä valitsee luottovaluutan, ja luottoaika on yhdestä viikosta 12 kuukauteen.
Pitkäaikainen valuuttaluotto soveltuu vientiyrityksen investointien, projektien sekä sellaisten vientitoimitusten rahoitukseen, joissa tulovirta ajoittuu pitkälle ajalle. Luoton määrä, laina-aika, luottovaluutta ja lyhennysohjelma ovat asiakaskohtaisia kulloisenkin rahoitustarpeen mukaan.
Finnveran vientitakuuvalikoima sisältää sekä viejille että rahoittajille ratkaisuja vientikaupan riskien kattamiseksi ja rahoitusongelmien helpottamiseksi.
- Luottoriskitakuu: viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta
- Vientisaatavatakuu: luottoriskitakuun kevennetty versio poliittisen riskin maihin tapahtuvaan lyhyen maksuajan vientiin
- Ostajaluottotakuu: luotonantajalle tämän ulkomaiselle ostajalle myöntämän luoton vakuudeksi
- Remburssitakuu: pankille remburssin vahvistamiseen liittyviä riskejä vastaan
- Pankkiriskitakuu: vientikauppaan liittyvien toimeksiantotakausten turvaksi
- Investointitakuu: sijoittajalle tai luotonantajalle ulkomaiseen investointiin liittyvien poliittisten riskien vakuudeksi
- Vastatakuu: viejälle tai vakuudenantajalle vakuuden perusteettoman tai poliittisesta syystä aiheutuvan käyttöönoton varalta
- Rahoitustakuu: luotonantajalle tämän viejälle myöntämän luoton vakuudeksi
- Raaka-ainetakuu: tuontitakuu, jota voidaan käyttää raaka-aineiden pitkäaikaisten toimitussopimusten turvaamiseksi
- Lyhyen maksuajan luottovakuutus teollisuusmaihin: Finnvera voi EU-komission luvalla poikkeuksellisesti taata alle kahden vuoden maksuajan kauppoja myös EU-maissa ja muissa teollisuusmaissa. EU-komission lupa koskee 31.12.2010 mennessä tehtäviä vientitoimituksia.
Kansainväliseen kauppaan liittyy myös useita erilaisia pankkitakauksia, joita ei tässä yhteydessä erikseen esitellä. Takauksen liittyvät tavalla tai toisella joko ostajan (tuonti) tai myyjän (vienti) asiakkaalleen tekemiin sitoumuksiin tai sopimusehtoihin.
Lähdeaineisto/tietolähteitä:
www.finnvera.fi
www.ek.fi
www.yrityssuomi.fi
www.ely-keskus.fi
www.tem.fi
Päivitetty 17.5.2010