KTM julkaisuja 6/2005
Thomas Palmgren 1.10.2005

Finpron toiminta ja palvelut

Finpro on elinkeinoelämän omistama yhdistysmuotoinen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä sekä vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpron toiminta on jaettu kolmeen strategiseen liiketoiminta-alueeseen, joita ovat 1) innovaatio-ohjelmat, 2) konsultointipalvelut sekä 3) tieto- ja verkottumispalvelut.

Finpro tarjoaa kansainvälistyville yrityksille mm. kattavan valikoiman maksutonta markkinatietoa, ilmaisia neuvontapalveluja sekä maksullisia yrityskohtaisia konsultointi-, selvitys- ja kontaktipalveluita. Finpro organisoi myös vientirenkaita ja ulkomaille suuntautuvia yritysvaltuuskuntavierailuja. Sen sijaan esim. yritysviestintään liittyvät palvelut ja messupalvelut tuottaa nykyisin Finpro ry:stä eriytetty tytäryhtiö Entre Marketing.

Finpron vientikeskusverkosto muodostuu 52 keskuksesta 40 maassa. Verkostoon kuuluvat myös Suomen vientikeskukset Helsingissä ja Oulussa. Verkosto käsittää myös PAS- (Finpro Project Advisory Services) keskuksia, joita oli vuonna 2005 Belgiassa, Suomessa, Filipiineillä, Pietarissa, Etelä-Afrikassa, Sveitsissä ja USA:ssa. PAS-keskusten erityistehtävänä on auttaa suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään kansainvälisten rahoituslaitosten ja EU:n rahoitusta. Finpron noin 340 työtekijöistä noin 100 työskentelee Suomessa.

Keskeiset tulokset

Selvityksen perusteella Finpron vientikeskusverkosto on kokonaisuutena varsin kattava ja palvelee nykyisessä laajuudessa hyvin elinkeinoelämän tarpeita. Kyselyyn vastanneista 68% piti verkostoa oman yrityksen tarpeiden näkökulmasta riittävän kattavana. Eri mieltä oli vaan vajaa 4% yrityksistä. Noin puolet kyselyyn vastanneista piti vientikeskusverkostoa omalle yritykselleen merkittävänä resurssina. Vastaajista 29% hyödyntää säännöllisesti Finpron palveluita. Eniten tarpeita asiantuntijapalveluille yrityksillä on Venäjän suhteen, johon liittyviä palveluita uskoi lähitulevaisuudessa tarvitsevansa neljännes vastaajista. Finpron resursointia olisi perusteltua lisätä Venäjällä ja itäisessä Euroopassa laajemminkin. Näkymien kehittämistä alueille, joilla Finpron vientikeskuksia ei ole, ja joissa nähdään kasvavaa potentiaalia ( esim. Balkanin alue), tulee seurata erityisen tarkasti esim. ajallisesti rajattujen hankkeiden ja yhteistyömallien avulla. Finpron roolia ja edustamisen volyymia tulisi tarkastella erityisen kriittisesti kehittyneillä EU:n lähimarkkinoilla ( esim. Saksa, Iso-Britannia ja Benelux-maat). Jatkossa Finpron rooli näillä markkinoilla voisi yksittäiselle yritykselle tehtävän konsultoinnin sijaan painottaa laajempia yritysjoukkoja hyödyntävien hankkeiden toteuttamiseen, jalostetun markkinainformaation tuottamiseen ja innovaatioyhteistyöhön osallistumiseen.

Kehittämiskohteet

Finpron yhteistyö muiden innovaatio-organisaatioiden kanssa tulisi edelleen kehittää ja varmistaa, ettei Finpron asema yksityisenä yhdistyksenä estä sen asiantuntemuksen ja verkoston täysimittaista hyödyntämistä. Tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa varmistaa, että Finpron resurssit ja osaaminen saadaan mahdollisimman tehokkaasti elinkeinoelämän käyttöön. Finpron ja ulkoasianministeriön välinen yhteistyö vatii tutkimuksen perusteella edelleen kehittämistä ja lähetystöjen rooli VKE-toiminnan ( viennin ja kansainvälistymisen edistämien) selkeyttämisestä. Myös vientikeskusten tuottamien palveluiden laadun kehittäminen ja tasalaatuisuuden lisääminen on yrityskyselyssä saadun palautteen perusteella keskeinen kehittämiskohde.

Tutkimuksen teki: Tampereen yliopiston Liiketaloudellinen tutkimus ja koulutuskeskus