Julkisella hankinnalla tarkoitetaan kaikkia julkisyhteisön tekemiä hankintoja oman organisaationsa ulkopuolelta. Hankinta voi koskea esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista sekä urakalla teettämistä. Julkisen hankinnan määritelmä on esitetty hankintalaissa. Hankintalain mukainen kilpailuttamisvelvoite voi koskea myös muuta kuin julkista hankkijaa, mikäli se saa hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta.

Kilpailuttaminen - pääsääntö

Lähtökohtaisesti kaikki julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa. Tavoitteena kilpailutusvelvoitteella on taloudellisuuden ja tehokkuuden lisääminen ja sitä kautta saatava julkisten varojen säästö. Kilpailuttamisen toteutus ja muutoksenhaku valintapäätökseen tapahtuu hankintalain mukaan. Hankintalaissa on asetettu kynnysarvot, joiden alle jääviä hankintoja ei tarvitse kilpauluttaa lain mukaisesti. Lakia ei sovelleta myöskään siinä lueteltuihin hankintoihin joiden kilpailuttaminen hankinnan luonteen vuoksi ei tuota parasta ratkaisua. Hankintalaissa olevat perusteet ja luettelot kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeamiseen ovat tyhjentäviä, eikä niitä voi tulkinnalla laajentaa.

Kilpailuttamisen periaatteet

Kilpailuttamisen pääperiaatteet ovat tasapuolisuus, syrjimättömyys ja avoimuus. Näiden periaatteiden avulla voidaan arvioida kaikkia menettelyn vaiheita ja todeta onko menettelyssä noudatettu lain tarkoitusta.Kaikista hankintalain nojalla kilpailutettavista hankinnoista tulee julkaista ilmoitus Hilma-palvelun Internet -sivuilla. Tarjoajan arviointi- ja tarjouksen vertailuperusteet ilmoitetaan tarjouspyynnössä. Tarjouksia voidaan vertailla kokonaistaloudellisen edullisuuden tai halvimman hinnan mukaan. Ellei vertailuperusteita ole annettu, on valittava halvin tarjous.

Kilpailuttamisessa yleisimmin käytetyt menettelymuodot ovat avoin menettely ja rajoitettu menettely. Kumpikin menettely alkaa sillä, että hankinnasta julkaistaan ilmoitus. Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat jättää tarjouksen. Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö ilmoituksessaan määrittää millä perusteella ja kuinka monta tarjoajaa valitaan. Tällöin osallistujilta edellytetään mm. hankinnan toimittamiskykyyn liittyviä valmiuksia. Kun osallistujat on valittu, vain heiltä pyydetään tarjous. Puitejärjestelyä käyttäen hankitaan erityisesti palveluja ja tavaroita, joiden toimitus kestää pidemmän aikaa, usein useamman vuoden. Se ei ole itsenäinen menettelymuoto, vaan toteutetaan avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Kilpailullinen neuvottelumenettely on harvemmin käytetty menettely ja se on tarkoitettu monimutkaisten hankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten.

Sähköisten menettelyjen käyttöä pyritään lisäämään hankintojen kilpailutuksissa. Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä määrittelee sähköisesti tehtävien hankintojen toteutustavat. Sähköinen menettely voi olla joko sähköisesti toimiva huutokauppa tai dynaaminen hankintajärjestelmä. Sähköinen huutokauppa toteutetaan sen jälkeen kun tarjoukset on arvioitu ja tarjoukset voidaan luokitella automaattisen arviointijärjestelmän pohjalta. Dynaamista hankintajärjestelmää voidaan käyttää tavanomaisten ja markkinoilla yleisesti saatavilla olevien hankintojen toteuttamiseen. Se on avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille menettelylle määrätyn keston ajan.

Tarjoajia on kohdeltava jokaisessa tarjousmenettelyn vaiheessa tasapuolisesti ja kaikille tarjoajille tulee antaa samanaikaisesti samat tiedot tarjouspyynnöstä ja mahdollisesti myöhemmin annettavat tarkentavat lisätiedot. Tarjoajia ei saa syrjiä menettelyn missään vaiheessa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tarjoajaa valittaessa ei valintaperusteita saa asettaa sellaisiksi, että siinä käytetään muuta kuin hankintalaissa tai sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetussa laissa  hyväksyttyä valintaperustetta. Erityisesti on huomautettu, että paikallista tarjoajaa tai aiempaa toimittajaa ei saa suosia tarjouskilpailussa.

Valintapäätös

Valintapäätös on perusteltava ja siihen on liitettävä käytettyjen valintaperusteiden vertailu. Päätös on annettava tiedoksi kaikille tarjoajille. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus, jossa ilmoitetaan miten ratkaisuun tyytymätön voi hakea muutosta päätökseen.

Muutoksenhaku päätökseen

Muutosta valintapäätökseen haetaan Markkinaoikeudelta valituksella tai hankintayksiköltä hankintaoikaisulla. Markkinaoikeus käsittelee ainoana tuomioistuimena hankintalain rikkomiseen perustuvat valitusasiat. Käsittely on pääsääntöisesti kirjallista ja perustuu valitukseen ja siihen annettuihin vastineisiin. Hankintalain mukainen hankintaoikaisuvaatimus osoitetaan hankintayksikölle ja se voidaan tehdä myös kynnysarvojen alle jäävästä päätöksestä, johon hankintalakia ei muulta osin sovelleta. Hankintaoikaisuvaatimus ei pidennä alkuperäistä valitusaikaa Markkinaoikeuteen. Ainoastaan siinä tapauksessa, että päätös oikaisuvaatimuksen johdosta muuttuu, voi asian hävinnyt osapuoli valittaa päätöksestä markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus voi päätöksellään kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa markkinaoikeus voi lisäksi tiettyjen edellytysten täyttyessä määrätä hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksen, hankintayksikön maksamaan seuraamusmaksun valtiolle tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskautta.

Markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua valittajalle, jos hankintapäätöksen kumoaminen tai sen osittainen soveltamatta jättäminen saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi myös silloin kun valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Mikäli valittaja häviää asian, voidaan hänet velvoittaa korvaamaan vastineen antaneen tarjoajan kulujen lisäksi myös hankintayksikön oikeudenkäyntikulut osittain tai kokonaan.

Markkinaoikeuden päätöksestä valitetaan edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Sopimus hankinnan toteuttamisesta

Sopimus hankinnasta tehdään tarjouspyynnön ja tarjouksessa annettujen tietojen mukaisesti. Mikäli päätöksestä valitetaan, voi hankintayksikkö tehdä sopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa purkautuvin ehdoin valituksen käsittelyn ajaksi. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sopimusta ei kuitenkaan saa tehdä ennen kuin 21 päivää on kulunut siitä, kun päätös annettiin tiedoksi tarjoajille.