Yrityssaneerauslakiin tehdyt muutokset tulivat voimaan 1.6.2007. Muutosten ensisijainen tavoite on, että saneerauskelpoiset yritykset ohjautuisivat ja valikoituisivat saneerausmenettelyyn tarkoituksenmukaisesti ja että saneeraushakemukset ratkaistaisiin joutuisasti.

Tällöin yhä useampi yritys voitaisiin tervehdyttää ja turhilta konkursseilta vältyttäisiin. Toisaalta, jos saneerausmenettelyn aikana osoittautuu, ettei velallisen toimintaa voida tervehdyttää saneerausohjelman avulla, velallinen voidaan asettaa konkurssiin. Yrityksen kannattaakin huomioida yrityssaneerauksen mahdollisuus jo silloin, kun yritystä uhkaa maksukyvyttömyys – yrityksen ei tarvitse olla maksukyvytön päästäkseen saneerausmenettelyyn.

Saneerausmenettely voidaan karkeasti jakaa yrityssaneerausta koskevan hakemuksen vireille tuloon käräjäoikeudessa, saneerausmenettelyn aloittamiseen tai hakemuksen hylkäämiseen, saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen ja saneerausohjelman vahvistamiseen. Kun saneerausohjelma on vahvistettu, saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti. Vaikka käräjäoikeuden saneerausohjelman vahvistamista koskevaan päätökseen on haettu muutosta, on ohjelmaa tästä huolimatta noudatettava, jollei hovioikeus toisin määrää.

Saneerausmenettely osin nopeammaksi ja joustavammaksi

Uudistuksen myötä yrityksen saneerauskelpoisuutta ei tarvitse erityisesti selvittää, jos yrityksen merkittävät velkojat puoltavat hakemusta tai kyseessä on velallisen ja merkittävien velkojien yhteishakemus. Yksinkertaistetussa menettelyssä saneerausohjelma voidaan vahvistaa, jos sillä on velkojien enemmistön kannatus, kun nykyisin vaaditaan kaikkien velkojien suostumus. Tällöin käräjäoikeus voi ratkaista asian nopeasti.

Sen sijaan jos yrityksen saneerauskelpoisuudesta on epävarmuutta, yritykseltä vaaditaan jo hakemusvaiheessa selvitystä keinoista, joilla sen toiminta voidaan saada kannattavaksi. Uutta on myös se, että tilintarkastajan on omassa selvityksessään arvioitava velallisen saneeraussuunnitelman realistisuutta.

Saneerausohjelmaa vahvistettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että velallinen kykenee jatkamaan toimintaansa ja maksamaan velkansa saneerausohjelman mukaisesti. Tarvittaessa velallisen on esitettävä selvitys siitä, että ohjelma on realistinen. Muutoksella pyritään vähentämään velkojille epäonnistuneista saneerausmenettelyistä aiheutuvia tappioita.

Saneerausvelat määräytyvät hakemusajankohdasta

Saneerausveloiksi luetaan vain ne velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin saneeraushakemus on jätetty käräjäoikeuteen. Sen jälkeen syntyvät uudet velat velallisen on maksettava kokonaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Nykyisin saneerausveloiksi luetaan velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin käräjäoikeus on tehnyt ratkaisunsa saneerausmenettelyn aloittamisesta. Uudistuksen jälkeen velallinen ei voi enää hakemuksen tehtyään velkaantua niin, että uudetkin velat järjestellään saneerausohjelmassa.

Saneerausmenettelyn alettua velallinen ei pääsääntöisesti saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Velalliseen ei myöskään voida kohdistaa toimenpiteitä tällaisen velan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Uutta on se, että velallista ei voida menettelyn alettua poistaa ennakkoperintärekisteristä. Uudistus on tärkeä velallisen toiminnan jatkumisen kannalta. Mikäli yritys on poistettu ennakkoperintärekisteristä ennen menettelyn alkamista ja poistaminen on johtunut saneerausvelan maksun laiminlyönnistä, lähtökohta on – vaikka tästä nimenomaista säännöstä ei laissa olekaan – että yritys palautetaan ennakkoperintärekisteriin. Saneerausvelan maksun laiminlyönnin perusteella yritykseltä ei myöskään voida peruuttaa esimerkiksi liikenne- tai anniskelulupaa.

Suhde konkurssiin

Jos velallista koskeva yrityssaneeraus- ja konkurssihakemus ovat samaan aikaan tuomioistuimessa vireillä, ratkaistaan yrityssaneeraukseen pääsy aina ennen konkurssihakemuksen ratkaisua. Tällä korostetaan yrityssaneerauksen ensisijaisuutta konkurssiin nähden. Jos yrityssaneeraushakemus hyväksytään ja saneerausmenettely aloitetaan, voidaan velallinen asettaa konkurssiin menettelyn aikana ainoastaan poikkeuksellisesti.

Jos saneeraushakemus hylätään, voidaan yritys pääsääntöisesti asettaa konkurssiin, vaikka päätökseen olisi haettu muutosta. Konkurssihakemusta käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin lykätä velallisen asettamista konkurssiin, kunnes kysymys saneerausmenettelyn aloittamisesta on ratkaistu hovioikeudessa. Jos velallisen konkurssiin asettamista ei lykätä, tuomioistuin voi velallisen vaatimuksesta rajoittaa omaisuuden realisointia, kunnes saneerausmenettelyä koskeva päätös on lainvoimainen. Jos velallinen on asetettu konkurssiin ennen kuin asia on ratkaistu hovioikeudessa ja hovioikeus sittemmin päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta, konkurssi raukeaa ja yrityssaneerausmenettely alkaa.

Muita muutoksia

Uusien säännösten myötä myös velallinen saa ehdottaa, kuka määrätään selvittäjäksi yrityssaneerauksessa. Nykyisin selvittäjä määrätään yleensä velkojan esityksestä.
Selvittäjäksi ehdotetun henkilön tulee oma-aloitteisesti ilmoittaa tuomioistuimelle seikat, jotka voivat vaarantaa hänen riippumattomuuttaan selvittäjänä. Selvittäjän tulee myös selvittää palkkiovaatimuksensa perusteet ja esittää arvionsa saneerausmenettelyn kokonaiskustannuksista.

Saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää vähennetään nykyisestä. Saneerausasiat keskitetään 14 käräjäoikeuteen, kun niitä nyt käsitellään 19 käräjäoikeudessa. Etelä-Suomessa saneerausasioita käsittelevät Helsingin ja Espoon käräjäoikeudet. Muut saneerauksia käsittelevät käräjäoikeudet ovat Ahvenanmaa, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa.



Lainopillinen asiamies Janne Makkula, Suomen Yrittäjät
YrittäjäInfo 3/2007