Ystäväni, jolla on kaupunkiasunnossaan takka, kertoi ostaneensa 6 euron halkonipun huoltoasemalta, mutta tulta ei tullut, sillä puut olivat märkiä!

Tämä asiakaskunta on valmis maksamaan roiman ylihinnan polttopuistaan, koska a) heillä ei ole kesäpaikkaa, mistä hakea puuta, b) heillä ei ole säilytystiloja tai c) he eivät ehdi tai osaa hankkia puutaan edullisemmin. Mitä voisi tehdä tämän asiakaskunnan hyväksi, jotta takassa myös palaisi tuli?

Ensinnäkin: on järjen katastrofi pakata puu muoviin. Sisältä hyvin kuivanut puu saa lojua ulkona säiden armoilla iät ja ajat ja silti se syttyy, ehkä lyhyen kuivahtamisen jälkeen. Polttopuun ensimmäinen laatuvaatimus on hyvä ilman kierto. Markkinoilla oleva, muoviin pakattu halkonippu kerjää syrjäyttäjäänsä.

Urbanisoituneet ihmiset pitävät joskus kunniakysymyksenä sitä, että sytykkeitä ei käytetä. Kukaan, joka on riippuvainen tulesta lämmityksessään tai ruoan valmistukssa, ei tuhlaa 45 sekuntia kauempaa tulen sytyttämiseen. Mutta sytytysnesteet lisäävät palovaaraa ja ovat monen mielestä tyylivirhe.

Tuli täytyy rakentaa ohuemmasta paksumpaan, vähemmän massivisesta puusta massiivisempaan. Sen tähden pakettiin pitäisi lisätä a) sytytystarpeet ja b) tulen jumalaa kunnioittavat käyttöohjeet.

Metsäkoneen karsintajäte on hyvää sytykettä ja sitä syntyy hakkuualueilla suuria määriä - metsänomistaja kukaties joskus maksaisi sen siivoamisesta pois?

Sytykkeitä on monenlaisia. Joku vannoo tuohen nimiin. Itse kierrän paperin risunipun ympärille ja lisään asteittan paksumpaa kapulaa, kunnes vanhat metrin mittaiset paksut purkuhirretkin roihuavat. Joka tapauksessa se odottaa kaupallista hyödyntämistään. Jos karsintajätteen korjuun järjestäisi, voisi kukaties myydä polttoainetta hakkeenkin käyttäjille?

Toisin sanoen: Muoviin pakatulle halkonipulle pitäisi tehdä kilpailija, jolla on ainakin neljä markkinaetua puolellaan:

1) Laatu. Puun sisäinen kosteus ja tuoreus haihtuu parhaiten lehtien kautta. Siksi polttopuiksi kaadettavat puut jätetään karsimattomina kuivumaan muutamaksi kuukaudeksi.

2) Pakkaus. Sen pitäisi olla elegantti, ilmava, tuotteen hengen mukainen ja jätettä synnyttämätön. Ehdotukseni on yksinkertainen salvos, naulaamaton puukehikko (kenties kattolevyllä varustettu), jossa olisi kantokahva ja jonka voisi polttaa viimeiseksi.

3) Sytykesetti. Kaunein näkemäni sytytys oli Lapin matkailusta kertovassa uutisessa (TV1, 5/2000), jossa piilopirtin omistaja vuoli kapulaan "säleitä", pani hellaan, sytytti ja that's it.

4) Käyttöohjeet, joissa kerrottaisiin tulen teon kulttuurihistoriasta ja eri menetelmistä sekä pohjustettaisiin sitä tunnelmaa, johon halkosetin ostaja pyrkii viemällä tämän luonnontuotteen kivitalon 6. kerrokseen.

Lue lisää Yritysidea-artikkeleja uranus.fi verkkopalvelusta.