Ennen lain voimaantuloa (1.4.2005) ansaittujen lomien ajalta maksettavaan vuosilomapalkkaan sovelletaan ansainta-aikana voimassa ollutta lainsäädäntöä. Ensi kesän lomat annetaan noudattaen uutta lainsäädäntöä.
Jatkossakin vuosiloman pituus määräytyy samojen periaatteiden pohjalta kuin voimassa olevassa vuosilomalaissa. Lomaa ansaitaan kuten ennenkin työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin sääntö koskee niitä työntekijöitä, jotka tekevät työtä kuukaudessa alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia.
Osa-aikaisten työntekijöiden asemaa muuttaa se, että nykylaista poiketen työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Se tarkoittaa, että osa-aikaisia 35 tunnin säännön piirissä olevia kohdellaan muun muassa sairauspoissaolo- ja lomautustilanteissa samalla tavoin kuin kokoaikaisia työntekijöitä.
Aiemmin ilman lomaa jääneillä on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saada kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksetaan lomakorvaus. Tämä koskee myös kotityöntekijöitä ja työnantajan perheenjäseniä, mikäli työnantajan palveluksessa ei ole muita työntekijöitä. Nykyisellään heille ei kerry lomaa näiltä ajanjaksoilta.
Oikeus vapaan pitämiseen on myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. Tällöin vapaan enimmäispituus määräytyy samoin kuin vuosiloman pituus. Säännös turvaa edellä tarkoitetuille määräaikaisille työntekijöille oikeuden työstä vapautukseen samalla tavoin kuin vakinaisessa työssä oleville.
Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän sekä 14 päivän säännön piirissä olevan tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka määräytyy uudessa laissa pitkälti samalla tavoin kuin voimassa olevassa laissa. 35 tunnin säännön piirissä olevien tuntipalkkaisten työntekijöiden lomapalkka määräytyy prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden palkoista. Prosentteja korotetaan siten, että lyhyempään työskennelleille työntekijöille kertyy vuosilomapalkkaa 9 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta nykyisen 8,5 %:n sijaan, ja pidempään työskennelleille 11,5 % nykyisen 11 %:n sijaan. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tuntipalkkaisten lomapalkkapohjaan lisätään myös laskennallisesti sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka.
Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien asemaa muuttaa myös mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksia ei makseta lomakorvauksena määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vaan lomaetuus voidaan siirtää pidettäväksi seuraavassa työsuhteessa.
Työnantaja antaa vuosiloman
Työnantaja saa esityksen mukaan määrätä loman ajankohdan kuten nykyisessäkin lainsäädännössä. Vuosilomasta 24 päivää on sijoitettava lomakaudelle. Sen ylittävä osa annetaan seuraavan lomakauden alkuun mennessä.
Uuteen lakiin lisätään mahdollisuuksia sopia loman sijoittamisesta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vuosilomasta 12 päivää ylittävä osa voidaan pitää vielä seuraavana lomakautena. Loman säästömahdollisuuksia muutoinkin lisätään niin, että työnantaja ja työntekijä voisivat sopia 18 päivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä on edelleen oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osa.
Työntekijän aloitteesta työntekijä ja työnantaja voivat sopia 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti.
>> Vuosilomalaki (linkki Finlexin sivuille)
- työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät