Kohderyhmä:
Peruskoulun yläluokkkien oppilaat
(yritykset ja oppilaitokset)
Kuvaus:
Ykä Yritteliäs oli Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikön yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston kanssa toteuttama yrittäjyyskasvatushanke vuosina 2004-2007. Ykä Yritteliäs tarjosi oppimisympäristön, jossa opiskelijat oppivat tekemällä ja olivat vuoropuhelussa yritysten ja muiden hankkeen toimijoiden kanssa. Yhteistoiminnalla vahvistettiin yritysten ja koulujen yhteistä toimintakulttuuria ja kehitettiin erilaisia yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja, jotka vaihtelivat kunnittain.
Hankkeen tavoitteena oli mm. oppilaitosten ja työelämän yhteyksien kehittäminen. Yläasteiden oppimisympäristöjä kehitettiin työelämälähtöisemmiksi ja yrittäjyysmyönteisemmiksi mm. ohjatuilla yritysvierailuilla, koulujen tekemillä yrittäjyyskasvatuksen tiedotuslehdillä ja oppilaiden toteuttamilla yritysmessuilla. Yritysten ja oppilaitosten monipuolisella yhteistyöllä oli tärkeä merkitys alueellisessa kehityksessä. Hankkeen aikana tehtiin myös uusi sähköinen työelämään ja yrittäjyyteen tutustumisen malli (TYYTTI).
Esimerkkejä yritys- ja oppilaitosyhteistyöstä Iisalmessa
”innokas iisalmelainen” - osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys –näyttely
innokas iisalmelainen - osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys –aiheinen näyttely toteutettiin keväällä 2005 iisalmelaisissa peruskouluissa. Mukaan haastettiin 17 peruskoulua. Yhteensä siihen osallistui pari tuhatta oppilasta ala- ja yläkouluista.
Opettajille annettiin ohjeet oppilaiden ohjaamiseksi piirustus– ja kirjoitustyöhön. Kouluille tiedotettiin myös näyttelyn järjestelyistä:
- aikatauluista — milloin piirretään ja kirjoitetaan, milloin kootaan parhaat työt ja milloin toteutetaan kaikkien koulujen yhteinen näyttely
- miten ja minne näyttely kootaan
- miten taulujen myynti järjestetään
- kuinka saadut tulot käytetään.
Oppilaiden tehtäväksi tuli piirtää ja kirjoittaa oman ikäluokkansa sarjassa. Sarjoista ja aiheista keskusteltiin oppilaiden kanssa ennen piirtämistä ja kirjoittamista.
Sarjat ja aiheet ovat seuraavat:
- 1-2-lk: Minä osaan…
- 3-4-lk: Minä haluaisin isona…
- 5-6-lk: Minä haluaisin oppia…
- 7-10-lk: Jos olisin yrittäjä…
Piirustuspohja oli A3-kokoinen paperi, johon oli valmiiksi painettu rivit piirrokseen liittyvää tarinaa sekä oppilaan nimeä, koulun nimeä ja luokkaa varten. Koska näyttelyn rahoitus tuli Ykä Yritteliäs –hankkeelta, papereissa oli myös hankkeen rahoittajien ja järjestäjien logot (Itä-Suomen lääninhallitus, Euroopan sosiaalirahasto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Ykä Yritteliäs -hanke).
Opettaja kokosi luokan työt, ja opettajat yhdessä valitsivat koulultaan parhaat työt (2 työtä/sarja/koulu) jotka lähetettiin taidehalli Art Annaan näyttelyyn. Näyttelyyn tulleet piirustukset kehystettiin paspatuureilla. Näyttelyn pystyttämisestä, markkinoinnista ja avajaisjärjestelyistä vastasi Savonia-ammattikorkeakoulun Ykä Yritteliäs –hanke.
Yhteistyökumppaneita oli useita: Iisalmen Seudun Kuvataideseura auttoi näyttelyn rakentamisessa taidemuseoon; Olvi-säätiö, Iisalmen Yrittäjät ry, Iisalmen yrittäjänaiset ry, Iisalmen 4H-yhdistys, Ylä-Savon säätiö/Iisalmen Sanomien rahasto sekä Iisalmen kaupunki olivat mukana rahoittamassa oppilaille jaettuja pieniä palkintoja sekä näyttelyn avajaisten tarjoiluja.
Yhteistyötahot sitoutettiin näyttelyn toteuttamiseen tiedottamalla heti alussa koko kokonaisuudesta sekä etenemisestä. Myös yhteistyökumppanit saivat selkeät ohjeet, mitä heiltä odotettiin ja tarkan tiedon, mihin heidän tukensa tullaan käyttämään. Yhteistyökumppaneiden mukaan saaminen helpottui, kun heille oli yhteistyöstä selkeät ehdotukset. Yhteistyökumppanit saivat laajahkoa näkyvyyttä paikkakunnalla myönteisessä yhteydessä. Yhteistyökumppanit mainittiin kaikissa esitteissä, kutsuissa ja lehtikirjoituksissa.
Näyttely oli taidehallissa yhden kuukauden ajan. Töitä oli mahdollisuus ostaa avajaispäivänä ja näyttelyn aikana. Töiden myynnistä ja yhteistyökumppaneilta tulleet varat jaettiin osallistuneiden koulujen kesken osallistujien määrien suhteessa. Kouluille annettiin lahjakortit, joilla hankittiin uusia urheiluvälineitä liikuntatunneille ja välitunneille Iisalmen Kesportista.
Kuoppakankaan koulu, ”mitä oppiaineita eri ammateissa tarvitaan?” -tehtävä
Idea tehtävästä muotoutui oppilaanohjaajalle pitkän mietiskelyn jälkeen. Tavoitteena oli saada oppilaat ymmärtämään eri oppiaineiden yhteys työelämään ja eri ammatteihin. Koulun kehittämisryhmä muokkasi tehtävän ohjeet sopimaan kaikille opettajille ja oppiaineille. Kukin luokanohjaaja teki omien oppilaidensa kanssa seinätaulun omasta opetettavasta oppiaineestaan.
Päävastuu tuotoksista oli oppilailla. He hakivat tietoa ammateista pääasiassa Internetistä. Jotkut opettajat hakivat eri ammattialoihin liittyviä esitteitä opinto-ohjaajalta. Työn tekemiseen oppilaat saivat käyttää oman oppiaineensa tai luokanohjaajan tunteja sekä oppilaanohjauksen tunteja. Aikaa työn tekemiseen varattiin useampia viikkoja.
Tehtävä soveltuu varsinkin yläkouluun hyvin. Oppilaat miettivät omaa alanvalintaansa ja tarvitsevat tietoa auttamaan jatko-opintojen suunnittelussa. Alakoululaisille tehtävää voi pelkistää. Isommat voivat liittää mukaan pohdintaa eri ammatteihin tarvittavista koulutuksista ja vaadittavista taidoista tai osaamisesta. Esitystapana mind-map sopii kaikille ikäryhmille.
Jo suunnitellessa tehtävää kannattaa miettiä, miten seinätauluja hyödyntää, miten tuotokset esitellään ja kuinka pysyväksi niiden näyttely halutaan. Oppilaille on tärkeää antaa selkeät ohjeet siitä, minkälaisia teoksia heiltä odotetaan. Luokkatiloja kannattaa varata riittävästi, varsinkin tietokoneita tarvitaan paljon. Näyttelyyn voisi kutsua myös vanhempia tai yrittäjiä, joka antaisi oppilaille lisämotivaatiota tehdä työnsä hyvin. Se tosin sitoo tuotosten valmistumisen tietylle päivälle. Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista tarvitaan sekä oppilailta että opettajilta.
Matin ja Liisan koulu, KESÄ-TET
Matin ja Liisan koululla haluttiin kokeilla yhdeksännen luokan aloittamista TET-viikolla. Aikaisemmin 9.luokan TET-viikko oli järjestetty keväällä. Vaihdon seurauksena oppilaan tutustumiskokemuksista voidaan keskustella jo yhdeksännen luokan alussa ja opiskelija voi motivoitua opiskelemaan, kun hän löytää oman alansa. Tällä tavalla lukuvuosi saadaan myös lähtemään hyvin käyntiin.
Opettajakunnalle esitettiin, että ensimmäinen kouluviikko olisi varattu TETille. Sen voisi suorittaa myös aikaisemmin kesän aikana, tällöin ensimmäinen kouluviikko olisi vielä lomaa koulusta. Kesä-TET hyväksyttiin toisella esityskerralla, kun sen monet edut huomattiin.
Mallia lähdettiin kokeilemaan pian sen jälkeen, kun asian laillisuus oli vahvistettu opetushallitukselta ja vakuutusten varmistettiin olevan kunnossa kesäaikanakin. Kesällä järjestetystä työelämään tutustumisesta ei ole poikettu sen aloittamisen jälkeen, menetelmän katsotaan tarjoavan vain hyötyjä. Se on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja tutustumisen tulee olla suoritettuna viimeistään ensimmäisellä kouluviikolla. Tutustumisen suorittaminen kesällä ei myöskään vaikuta lomapäivien määrään, se vain jaksottaa loman eri tavalla.
Nykyisin 80 % Matin ja Liisan koulun yhdeksäsluokkalaisista suorittaa kesä-TETin ennen ensimmäistä kouluviikkoa. Muut suorittavat TETin ensimmäisellä kouluviikolla, koska vasta silloin pääsee tutustumaan esimerkiksi luokan- tai lastentarhanopettajan työhön. Osa sivukylillä asuvista aloittaa tutustumisen ensimmäisellä kouluviikolla, koska vasta silloin koulukyydit ovat käytettävissä.
Vaikka yrittäjiä ei ollut menetelmän suunnittelussa mukana, he ovat ottaneet kesä-TETin hyvin vastaan. Yrittäjät voivat kertoa tutustumispaikan hakijalle, milloin heillä on töitä. Yritykset voivat myös ottaa useampia TETiläisiä tutustumaan yritykseen kesän aikana. Oppilailla on myös mahdollisuus saada monipuolisempi kuva työelämästä, kun he voivat suorittaa tutustumisen kesän aikana muualla Suomessa, esimerkiksi vieraillessaan sukulaistensa luona. Näin oppilas voi tutustua sellaiseen alaan, jota hänen kotipaikkakunnaltaan ei löydy.
Vastuu TETin toteuttamisesta on yrittäjällä, he antavat oppilaalle tutustumisesta TET-todistuksen ja ovat tarvittaessa yhteydessä opinto-ohjaajaan. Oppilaille annetaan ennen tutustumiseen lähtöä opinto-ohjaajien puhelinnumerot kysymysten varalle, joskin puheluja on tullut vain muutamia.
Kaikki osapuolet ovat suhtautuneet kesä-TETiin positiivisesti. Oppilaat ovat päässeet yhä useammin mieluiseen TET-paikkaan. Tutustumisen suorittaminen muualla kuin Lapinlahdella on myös monipuolistanut kokemuksia. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä uuteen menetelmään, koska se on rauhoittanut ensimmäisen kouluviikon. Seitsemäsluokkalaisten opettajat ovat voineet perehdyttää uudet oppilaansa rauhassa ja paremmin. Lisäksi kesä-TET on tehnyt ensimmäisten koulupäivien kiusaamisesta eli niin sanotusta ”mopottamisesta” häviävän tavan, kun yhdeksäsluokkalaiset tulevat kouluun vasta viikkoa myöhemmin. Vanhempienkin puolelta menetelmää on kiitelty tutustumismahdollisuuksien monipuolistumisesta ja siitä, että se onnistuu paremmin kuin talvella.
Yrittäjät ovat voineet tarjota oppilaille kesä-TETissä enemmän näkemistä ja kokemista kuin ennen. Opinto-ohjaaja puolestaan voi hyödyntää oppilaan kokemuksia tämän tulevaisuutta miettiessä. Yhdessä on voitu miettiä, olisiko seuraava koulutuspaikka samalta alalta. Koulun kannattaa tarkistaa kunnan vakuutusturva ennen kesä-TETin aloittamista. Kesä-TETin ennakkoinfo pitää myös järjestää hyvin kaikille osapuolille, koteihin, oppilaille sekä yrittäjille ja työnantajille. Kaikkien tulee tietää, että kyseessä on koulun virallinen toiminta, vaikka se ei olekaan lukuvuoden aikana.
Keskeisin sisältö:
Oppilaita aktivoiva yritysyhteistyö.
Hankkeessa tuotettuja materiaaleja voi tilata hankesuunnittelija Sari Karhulta, email: sari.karhu@savonia.fi
1. OPAS YRITYSVIERAILUJEN JÄRJESTÄMISEEN
Opas on tarkoitettu yritysten käyttöön ja siihen on kerätty vinkkejä ja huomioitavia kohtia yritysvierailua järjestettäessä. Saatavissa sähköisessä pdf-muodossa.
2. YRITYSTÄ ELÄMÄÄN
Opettajille suunnattuun kirjaseen on koottu 21 erilaista yrittäjyyskasvatuksen hyvää käytäntöä pohjoissavolaisista ala- ja yläkouluista. Saatavissa vain kirjasena.
3. YKÄ YRITTELIÄS – YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTAMALLEJA
Työvälineitä opettajille ja muille yrittäjyyskasvatuksen toteuttajille. Saatavissa vain kirjasena.
Lisätietoja:
Savonia-ammattikorkeakoulu, Ykä Yritteliäs, Iisalmen yksikkö, PL 72 (Haukisaarentie 2), 74101 IISALMI
Projektipäällikkö Johanna Ehnqvist, gsm 044 785 5648, johanna.ehnqvist@savonia.fi
Päivitetty 25.3.2008