Etsi

Brexit kurittaa myös alihankintayrityksiä

Iso-Britannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävimmästä kauppakumppanista. Vuonna 2017 Suomesta vietiin Isoon-Britanniaan tavaroita ja palveluita yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta. Britannian osuus Suomen viennistä oli tullitilastojen mukaan 4,5 prosenttia, tuonnista noin 3 prosenttia. 
 
Tavaravientiä Suomesta Britanniaan harjoittaa yhteensä 2 455 yritystä ja tavaratuontia Britanniasta Suomeen 14 850 yritystä (2016).
 
Viime vuonna Britannian-viennin arvosta noin kolmasosa oli metsäteollisuuden tuotteita. Paperi ja pahvi ovat ylivoimaisesti tärkein tavararyhmä. Öljytuotteiden osuus oli vajaa viidesosa. Muita merkittäviä vientituoteryhmiä olivat teräs, traktorit, lääketieteelliset kojeet ja laitteet sekä kemianteollisuuden tuotteita. 
 
Tavaratuonnissa koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus on 43 prosenttia kokonaistuonnista. 
 
Ison-Britannian euro-eron brexitin kärsijät eivät ole ainoastaan tuotannonalat, joiden vienti suuntautuu suoraan Britanniaan, vaan myös alihankintaketjuissa toimivat yritykset kokevat osansa kaupan vähenemisestä. Suomalaisyritysten on myös pohdittava kasvavatko kustannukset brexitissä niin, että brittiläiset alihankkijat korvataan jatkossa EU-alueen toimijoilla. 
 
Suomen vienti Britanniaan painottuu välituotteisiin. Uhka kohdistuu erityisesti alihankintayrityksille, jotka toimittavat osakokonaisuuksia isommille yrityksille. 

Vaikutukset palveluvientiin vähäisemmät

Brexitin vaikutukset osuvat suomalaiseen palveluvientiin tavaravientiä pienemmin. Suomi tuo enemmän palveluja Isosta-Britanniasta kuin sinne vie. Palveluvientiä ovat esimerkiksi asiantuntijapalvelut, informaatio- ja viestintäteknologia sekä digitaaliala. Britannian osuus Suomen palveluviennistä on noin kuusi prosenttia, mikä on rahassa mitattuna noin 1,3 miljardia euroa. 
  
EU-leirissä pohditaan parhaillaan, kuinka vältettäisiin epätasapainoinen kilpailutilanne Ison-Britannian ja eurooppalaisten yritysten välillä, jos yhteisiä sääntöjä palvelujen vapaalle liikkuvuudelle ei luotaisi yhtä kattaviksi kuin tavaroiden osalta. Tämä on tärkeää huomioida, sillä kasvava osa myös tavarakaupan arvosta tulee niihin liitoksissa olevien palveluiden osuudesta.
 
Sopimattomassa tilanteessa palvelukauppa EU:n ja Britannian välillä ohjautui WTO:n Gats -säännösten (General Agreement on Trade in Services)  mukaisesti.

Tullit tulevat

Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa sen mukaan, mihin Brexit-neuvotteluissa päädytään. Vaikka tullit tippuisivatkin nollaan, syntyy kuitenkin tulleihin liittyviä erilaisia välillisiä kustannuksia. 
 
Brexitin jälkeen tavarakaupassa Britannian ja EU:n välillä otetaan käyttöön samanlaiset tulliselvitysmenettelyt kuin muussakin EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisessä tavarakaupassa. Intrastat-ilmoitus korvautuu tulli-ilmoituksilla. Brexitin jälkeen myös pienempien vähäistä kauppaa käyvien yritysten kauppatavarat on tulliselvitettävä. Tämä vaikeuttaa erityisesti pienempien yritysten vientiä. 
 
Eroneuvotteluissa tulee painottaa sujuvan tullimenettelyn merkityksen yritysten toiminnan kannalta. Tilanne ei näytä hyvältä. Tullin arvioiden mukaan Brexitin jälkeen suomalaiset yritykset joutuvat tekemään yli 230 000 uutta tuonti-ilmoitusta ja noin 36 000 uutta vienti-ilmoitusta vuodessa. 

Yhteenveto Suomen ja Britannian välisestä kaupasta

  • Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on noin 200 kpl. Noin puolet näistä ovat teollisuusyrityksiä.  
  • Brittiyrityksiä on Suomessa runsaat 300 kpl. Suurin osa näistä toimii palvelualalla. 
  • Vienti ei ole vielä saavuttanut sitä tasoa mikä se oli vuonna 2008. 
  • Suomi vie Britanniaan enemmän tavaroita kuin tuo sieltä. Palveluissa tilanne on päinvastainen. 
  • Suomen tuonti Britanniasta on erikoistunut lopputuotteisiin – vienti puolestaan välituotteisiin. 
  • Britanniasta on sijoitettu Suomeen enemmän kuin Suomesta Britanniaan. 
  • Kauppatase on noin miljardin plussalla Suomen eduksi.

 

Mira-Maria Kontkanen
asiantuntija Brysselissä
Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on ensimmäinen viisiosaisesta Brexit-blogisarjasta. Blogeja julkaistaan Suomen Yrittäjien Näkökulma-blogissa.
 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mira-Maria Kontkanen

Suomen Yrittäjien asiantuntija, jonka toimipaikka on Brysselissä.