Etsi

Digipolitiikka leikkaa läpi hallitusohjelman – mutta kuka sitä johtaa? 

Digitalisaatio on aikamme määräävin rakennemuutos. Se avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia yrittäjyyden uudistumiselle ja koko yhteiskunnan kehittymiselle.  

On selvää, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen selättäminen ja sosiaaliturvajärjestelmän päivittäminen eivät onnistu ilman edistyneitä digitaalisia ratkaisuja, joiden ytimessä on ihmisen ja koneen älykäs yhteenliittymä ja raaka-aineena alati riittoisampi data.  

Siksi ei ole yllättävää, että digitalisaatio kasaa odotuksia poliittisille päättäjille, päätöksien valmistelijoille ja toimeenpaneville viranomaisille. Heidän on määrätietoisesti edistettävä uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa yrityskentän lisäksi julkishallinnossa ja sen järjestämissä palveluissa.  

Tuottavuus- ja kestävyysloikka on yhtä kuin digiloikka. Tämä pätee niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Loikka vaatii vahvaa ja vaikuttavaa digipolitiikkaa, minkä virittämiseksi julkaisimme toukokuussa Suomen Yrittäjien digiohjelman

Rinteen hallituksen digipolitiikan palaset 

Rinne ja kumppanit ovat ripotelleet digi- ja sille sukua olevan tietopolitiikan lähdekoodinsa läpi laajan hallitusohjelmansa. Koodin keskeiset palaset olen koonnut tähän diaesitykseen. Joukossa on kaikkea aina julkisten palvelujen digitalisoimisesta tietoliikenneverkkojen laajentamiseen. Monet näistä vastaavat myös Yrittäjien tavoitteita.  

Pirstaleisuus on todiste siitä, että digitalisaatio ei rajaudu yhteen tai useampaan politiikan sektoriin tai hallinnon alaan, vaan se koskettaa niitä kaikkia.      

Samalla se peräänkuuluttaa ilmiölähtöisemmän päätöksenteon ja hallinnon tarpeellisuutta.  

Yrittäjäjärjestön ja muidenkin toivomaa digiministeriä uudesta hallituksesta ei kuitenkaan löydy. Tämä on pettymys. Kuka siis johtaa hallituksen digipolitiikkaa?  

Pitkääkö digitalisaation strateginen ote? 

Hallitus vastaa kysymykseen puolittain.  

Ohjelmansa mukaan hallitus valmistelee julkisen hallinnon strategian. Sillä pönkitetään julkisen sektorin tuottavuutta, tietopolitiikan koordinointia sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tavoitteena on parantaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja toimeenpanokykyä kokoamalla hallinnon kehittämisen kokonaisvastuu selkeästi yhdelle taholle.  

Näin hallitus vähentäisi valtionhallinnon siiloutumista sekä päällekkäistä työtä. Tämä on tervetullut kirjaus.  

Se herättää kuitenkin joukon jatkopohdintoja. Kuka tai mikä tämä kokonaisvastuuta kantava taho on? Miten varmistetaan sen riittävä poliittinen mandaatti ja resurssit, jos erillistä vastuusalkkua ei ole?  

Siiloutuminen haastaa yhtä lailla yritysten digitalisaation edistämistä. Kuka tai mikä taho valtionhallinnossa ottaa tästä koordinaatiovastuun? Tästä eivät Rinteen joukot vihiä tarjoa – ainakaan vielä.   

Tuhannen taalan paikka 

Digipolitiikka on nähtävä paitsi julkisen sektorin uudistumisen johtamisena myös yksityisen sektorin uudistumisen vauhdittamisena. Sen on toimittava hallinnonaloja läpäisten ja niistä riippumattomasti mutta kuitenkin vahvalla valtuutuksella.  

Digitaalisuuden maksimaalinen hyödyntäminen on Suomelle merkittävä mahdollisuus.  Uudella hallituksella on tuhannen taalan paikka luoda maahan kasvua kokonaisvaltaisella digitalisaation johtamisella. 


Joonas Mikkilä 
digi- ja koulutusasioiden päällikkö 
Suomen Yrittäjät 
@JoonasMikkila  

Lue lisää: Digitalisaatio ja digipolitiikka 2025: Lähdekoodi uudelle ja uudistuvalle yrittäjyydelle 

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Joonas Mikkilä

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö, joka vastaa järjestön korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista sekä digitalisaatioon liittyvistä asioista.