Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

EU:n minimipalkkaesitykseltä ei pidä sulkea silmiä  

Euroopan komissio julkaisi 28.10. paljon puhuttaneen direktiiviehdotuksensa minimipalkoista. Komission tavoitteena on varmistaa, että kaikilla työntekijöillä EU:ssa olisi mahdollisuus ”riittävään” minimipalkkaan. Ehdotukseen sisältyy useita avoimia kysymyksiä, ja matka valmiiksi direktiiviksi on vielä pitkä.

Vaikka ehdotuksella ei vaikuta olevan suoria vaikutuksia Suomen työmarkkinoille, sitä ei voi kannattaa. 

Komission esitys herätti paljon keskustelua jo ennen julkaisua. Suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita vähimmäispalkat perustuvat lakiin. Näissä maissa direktiivillä on merkittävämpiä vaikutuksia.

Suomi on yksi niistä maista, joissa vähimmäispalkkalakia ei ole. Työehtosopimusten yleissitovuus tekee kuitenkin Suomen järjestelmästä erilaisen verrattuna muihin niin sanottuihin työehtosopimusmaihin. 

Komission ehdotus ei vaikuta siihen, perustuvatko vähimmäispalkat jäsenvaltioissa lainsäädäntöön vain yksinomaan työehtosopimuksiin. Järjestelmän valinta on siten puhtaasti kansallinen kysymys. Suomessa ei siksi ole odotettavissa muutoksia direktiiviin perustuen. Palkat Suomessa määräytyvät jatkossakin yleissitovien työehtosopimusten mukaan – ellemme muuta tätä itse. On hyvä huomata, ettei direktiivissä mikään velvoita työehtosopimusten yleissitovuuteen.  

Komissio uskoo työehtosopimuksiin 

Ehdotuksen perusteluissa komissio linjaa harvinaisen selvästi, että se pitää työehtosopimuksia parhaana tapana huolehtia riittävistä vähimmäispalkoista. Komissio ei kuitenkaan voi pakottaa ketään työehtosopimusten tekemiseen. Direktiiviehdotus on erikoinen, sillä vaikka siinä jätetään jäsenvaltioille vapaus valita sopiva järjestelmä, samaan aikaan se sisältää velvoitteen edistää työehtosopimustoimintaa.  

Oikeus tehdä – ja olla myös tekemättä – työehtosopimuksia on tunnustettu EU-oikeudessa jo pitkään. EU-lainsäätäjä joutuu taiteilemaan heikoilla jäillä, sillä tavoite laajentaa työehtosopimusten kattavuutta ei voi loukata oikeutta olla tekemättä työehtosopimuksia. Metsäteollisuus ry:n päätös luopua työehtosopimustoiminnasta ja siirtää neuvottelut yrityksiin on tästä hyvä esimerkki.  

Voiko EU säätää minimipalkoista? 

Keskustelua on herättänyt se, onko EU:lla ylipäänsä toimivaltaa antaa direktiiviä minimipalkoista. Komissio on katsonut ehdotuksen olevan EU:n perussopimuksen mukainen, koska siinä ei puututa suoraan vähimmäispalkkojen tasoon. Sen sijaan ehdotuksessa on määritelty eri tekijöitä, jotka pitäisi ottaa huomioon lakisääteistä minimipalkkaa määriteltäessä. Lisäksi ehdotukseen sisältyy määräyksiä siitä menettelystä, jolla lakisääteinen minimipalkka asetettaisiin.  

Komission ehdotus liikkuu harmaalla alueella. Selvää on, ettei EU:lla ole toimivaltaa antaa lainsäädäntöä palkkojen tasosta. Ehdotuksella pyritään kuitenkin vaikuttamaan palkkojen tasoon – koko ehdotuksen ydin on siinä, että komissio haluaa varmistaa ”riittävän” vähimmäispalkan. Ehdotuksen perusteluissa todetaankin suoraan, että sillä tähdätään palkkatason nousuun. 

On huolestuttavaa, että EU-sääntelyä pyritään tuomaan alueille, jotka kuuluvat EU:n perussopimusten mukaan jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan. EU:n toimivallan rajoja ei pidä venyttää.

Vaikkei direktiivi suoraan vaikuttaisikaan Suomen työmarkkinoihin, silmiä ei pidä sulkea. Suomessa pitää voida kehittää työmarkkinoita ilman EU-sääntelyn rajoitteita. Vain siten voidaan varmistaa suomalaisten yritysten kilpailukyky ja erilaisten yritysten erilaiset tarpeet. Kaikkein selkein ratkaisu on turvata työsuhteen vähimmäisehdot lailla ja antaa vapautta työehdoista sopimiseen työpaikoille itselleen.  

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Albert Mäkelä

Asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Kirjoittaja työskentelee Suomen Yrittäjissä yrittäjien edunvalvojana. Pääasiallisena vastuualueena ovat työmarkkina-asiat ja immateriaalioikeudet.