Etsi

EU:n voimasuhteet uusiksi kevään parlamenttivaaleissa

Euroopan parlamentti ja komissio joutuvat tänä vuonna melkoiseen myllerrykseen, kun toukokuun 23. –26. päivinä järjestettävissä EU-parlamenttivaaleissa väännetään Euroopan unionin poliittiset voimasuhteet uusiksi.

Mikäli Ison-Britannian ero Euroopan unionista – tuttavallisemmin Brexit – lopultakin toteutuu, ja Brittien jäsenyys Euroopan unionista katkeaa 29. maaliskuuta 2019, uusi EU-parlamentti supistuu 751 edustajasta 705 parlamentaarikon suuruiseksi. Brittiedustajansa menettää Sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D (20 edustajaa), Konservatiivien ja reformistien ryhmä ECR (19), Vapauden ja Suoran demokratian Eurooppa EFDD (19) sekä Vihreät Greens (6).

Suomi saa lisäpaikan Euroopan parlamenttiin

Osa brittimeppien tyhjentämistä tuoleista täytetään jakamalla ne EU-27-maille ja osa poistetaan leikistä kokonaan. Suomelle tämä tarkoittaa yhtä uutta meppiä, suomalaista ääntä parlamentissa edustaa siis jatkossa 14 euroedustajaa. Siis jos Brexit etenee niin kuin on kertaalleen sovittu.

Kuinka käy suuren koalition?

Kuumentuneet spekulaatiot tulevan EU-parlamentin kokoonpanosta pitävät Brysselin helteisenä, vaikka taivaalta sataakin loskaa vaakatasossa. Perinteisesti EU-parlamentti on saanut päätöksenteon etenemään verrattain jouhevasti kahden suuren puolueen muodostaman enemmistön turvin. Toimikaudella 2014–2019 enemmistö turvattiin S&D-ryhmän ja EPP-puolueen välille. Tämä kahden suuren koalitio on jakanut myös merkittävät jakkarat EU-instituutioissa, myös Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan komissiossa.

Tulevalla kaudella kahden suuren koalitioon ei enää riitä uskoa. S&D -ryhmän ennustetaan kärsivän vaaleissa melkoisen mahalaskun jopa 50 edustajapaikan menetyksellä. Myös EPP-ryhmän odotetaan menettävän paikkojaan reilusti alle 200 paikkaan. Se tarkoittaa sitä, etteivät kahden suuren paikat riitä enemmistön muodostamiseen.

Keskustaoikeustolainen ALDE-ryhmä sen sijaan voi olla vaalien kasvaja ja uuden koalition jäsen. ALDE-ryhmän puolueiden (Suomesta keskusta ja RKP) suosio Euroopassa on ollut nousussa, ja Ranskan Presidentti Emmanuel Macronin puolueen En Marchen toivotaan kasvattavan ALDEA liittymällä sen riveihin.

Vahvistuvatko poliittiset äärilaidat?

Yksi vahvoista spekulaatioista on poliittisten äärilaitojen vahvistuminen ja euroskeptikkojen poliittisen vallan kasvaminen parlamentissa. Nämä ryhmittymät eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä, ja isoja näkemyseroja sekä arvoristiriitoja löytyy niin puolueiden väliltä kuin sisältäkin.

Äärioikeiston yhdistämistyö ja kampanja keskustaoikeustolaisen valta-aseman horjuttamiseksi on kuitenkin lähtenyt jo käyntiin Italian La Ligan johdolla; puolueen johtaja Matteo Salvini on onnistunut keräämään euroskeptikoista yhteen jo Ranskan Kansallisen liittouman sekä Hollannin Vapauspuolueen ja kosiskelee liittoumaan parhaillaan myös Puolassa vallassa olevaa PiS-puoluetta. PiS on viimevuosina ollut jatkuvalla törmäyskurssilla EU:n kanssa.   

Kuka saa komissaarin?

EU-parlamentin kokoonpano myös määrittää, mikä puolue saa EU:n merkittävimmän jakkaran, komission puheenjohtajuuden. Lisätäkseen nimitysprosessin läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta, EU-puolueet ovat ottaneet käyttöön Spitzenkandidat- eli kärkiehdokasmenettelyn, jossa puolueet asettavat jokainen oman ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi. Menettelyn mukaan EU-vaaleissa suurimman äänimäärän saaneen puolueen kärkiehdokas nimetään komission puheenjohtajaksi. Uuden puheenjohtajan komissaareineen on määrä aloittaa virassaan marraskuussa.

Meidät suomalaiset lähemmäksi kärkiehdokasmenettelyä toi viimesyksyinen Alexander Stubbin ehdokkuus EPP-puolueen kärkiehdokkaaksi. Vaikka voiton kisassa veikin saksalainen konservatiivi Manfred Weber, ei ole lainkaan kirkossa kuulutettua, että Weber tarttuisi komission johtoon, vaikka EPP selviytyisikin vaaleista suurimpana puolueena.

 Lopulta nimityspäätöksen hyväksyvät nimittäin EU-jäsenmaiden päämiehet, joista osa on jo kyseenalaistanut koko kärkiehdokasmenettelyn. Mutta ei Weberillä ja kumppaneilla ole syytä olla huolissaan. Tämän vuoden poliittinen tuolileikki ei nimittäin rajoitu vain kolmen lakiasäätävän EU-instituution johtoasemiin vaan muitakin EU:n huippupositioita on jaossa tulevana vuonna. Olettaa voikin, että muun muassa Euroopan keskuspankin johtajuus on houkutteleva vakanssi usealle EU:n kärkipoliitikolle.

Eduskuntavaalit ja eurovaalit samana keväänä – mihin äänestysprosentti nousee?

Unohdetaan hetkeksi poliittinen taisto. Puoluerajat ylittävä haaste EU-vaaleissa on äänestysaktiivisuuden nostaminen – EU-vaalien äänestysaktiivisuus on nimittäin ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2014 äänioikeutetuista äänesti vain 42,61 prosenttia.

Me suomalaiset äänestimme hieman EU-keskiarvoa laiskemmin (39,10 prosenttia). Eduskuntavaaleissamme samana vuonna äänestimme huomattavasti aktiivisemmin (70,1 prosenttia, pl. ulkosuomalaiset). Vaikka äänestysaktiivisuutemme voisi toukokuussa toivoa kohoavan ainakin EU-keskiarvon yläpuolelle, voimme kuitenkin huokaista helpotuksesta ollessamme vielä kaukana EU:n laiskimmista äänestäjistä Slovakiassa (13,05 prosenttia).

Suomessa eduskuntavaalien ajoittuminen samalle keväälle EU-vaalien kanssa haastaa puolueiden ja ehdokkaiden aikatauluja. EU-vaalikeskustelulle tulee järjestää niille kuuluva estradi ja valokeila. Tulevana EU-kautena on nimittäin löydettävä yhteinen ratkaisu moniin tärkeisiin tulevaisuuttamme määritteleviin kysymyksiin, muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseen, siirtolaisuuden hallitsemisemiseen sekä eurooppalaisen kilpailukyvyn ja työpaikkojen turvaamiseen.  

Miksi EU-vaaleissa kannattaa äänestää?

Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, äänestämmekö EU-vaaleissa puhumattakaan siitä ketä äänestämme. EU-vaalit ratkaisevat seuraavan EU-kauden poliittisen voimajaon. Siis sen, millaista sääntelyä ja politiikkaa EU:ssa seuraavan viiden vuoden aikana teemme ja sen, kuinka yrittäjäystävällistä Eurooppaa pääsemme rakentamaan. Suomen Yrittäjät julkistaa oman EU-vaaliohjelman piakkoin.

Olen vakuuttunut, että löydämme Suomesta 14 loistomeppiä, jotka ymmärtävät pk-yrittäjyyden merkityksen eurooppalaisien talouksien ja yhteiskuntien tukirankana – kunhan vain äänestämme!

Lisätietoa Euroopan parlamentin vaaleista saa täältä.  

Tietoa EU-parlamenttivaalitapahtumista Suomessa kerätään tänne.

Mira-Maria Kontkanen
asiantuntija Brysselissä
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mira-Maria Kontkanen

Suomen Yrittäjien asiantuntija, jonka toimipaikka on Brysselissä.