Etsi

Henkilöstön liikunnallisen aktiivisuuden systemaattinen kehittäminen on tuloksellista

KUMPPANIBLOGI

Jokainen meistä haluaa varmaankin pysyä mahdollisimman toimintakykyisenä pitkälle vanhuuteen. Fyysinen hyvä toimintakyky säilyy eläkeikään kuitenkin vain riittävän hyvien elintapojen avulla. Voimme elintavoillamme tukea jaksamistamme ja lisätä jopa toimintakykyisiä elinvuosia. Sattumalle ja huonolle tuurille emme tietenkään voi mitään, mutta ruokailemalla monipuolisesti ja terveellisesti, liikkumalla riittävästi, välttämällä tupakointia ja liiallista alkoholinkäyttöä ja huolehtimalla levosta, riski sairastua mm. sydän- ja verisuonitautiin, tyypin 2 diabeteksen, suolistosyöpään ja rintasyöpään on pienempi. Kannattaa myös pohtia omaa työpäivää: mitä ovat ne yksinkertaiset keinot, joilla voi vähentää istumista ja lisätä liikkumista toimistoaikaan?

Moni ei tiedä, että liikunta ehkäisee myös masennusta ja että masentuneella liikunta näyttää olevan yhtä vaikuttava kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito. Liikunta ehkäisee myös muistisairauksia.

Vaikka raskaat fyysiset tehtävät eivät toimistotyöläisen päivään kuulu, toimistotyössäkin on vaaransa. Jos työssä istumisaika on päivittäin yli 8 tuntia eikä vapaa-aikana harrasta liikuntaa, ennenaikaisen kuolleisuuden riskin nousu on tupakoinnin ja lihavuuden aiheuttamaa tasoa.

Toimistotyössä henkistä kuormitusta kokee moni. Liikunta vaikuttaa myönteisesti tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan ja purkaa stressiä. Sydänsairauksien ehkäisyssä etua ilmenee jo päivittäisellä 30 minuutin kävelyllä, ja diabeteksen riski vähenee oleellisesti neljän tunnin viikoittaisella liikkumisella. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa moniin biologisiin toimintoihin niitä tehostaen. Aktiivisuus vapauttaa mielihyvää tuottavia aineita, lisää unen määrää ja laatua, lisää selviytymisen ja itsesäätelyn taitoja sekä parantaa vastustuskykyäkin.

Monissa työssä ja vapaalla haittaavissa tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on näyttöä riittävän kuormittavan ja pitkäkestoisen lihasvoimaa tai -kestävyyttä tai molempia parantava harjoittelun tuloksellisuudesta kroonisessa niskakivussa. Kroonistuvassa alaselkäkivussa työpaikan toimenpiteisiin yhdistetty terapeuttinen harjoittelu voi vähentää sairauspoissaoloja. Selkätaudin uusiutumista ehkäisee terapeuttinen harjoittelu, joka vähentää uusiutumistiheyttä ja sairauslomien määrään. Eikä pidä unohtaa, että kuluttaessamme enemmän energiaa saamme myös nauttia hyvästä ruuasta painon nousematta.

Liikuntasuosituksen minimi – kaksi ja puoli tuntia kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa – tarkoittaa alle puoli tuntia päivässä. Tämä on helposti saavutettavissa lisäämällä työmatkaliikuntaa. Lisäksi viikoittain tulisi pari kertaa harrastaa lihaskuntoa parantavaa harjoittelua. Tasapainoakin tarvitsemme. Työpaikalla istumisen rytmittäminen seisomisella ja kävelyllä lisää työpaikan aikana askelia ja fyysistä kuormitusta. Henkilöstöliikunnan edistäminen tuo tuloksia, kun toiminta on systemaattista ja tuloksia seurataan.

Yksilöllä on luonnollisesti vastuu omasta elämästään ja elintavoistaan, ja hän saakin suurimman hyödyn itselleen aktiivisuudestaan. Yritys voi kuitenkin lisätä innostusta liikuntaan ja työpäivien askeliin omilla toiminnoillaan. Hyväkuntoisilla ja normaalipainoisilla on keskimäärin vähemmän sairauspoissaoloja. Yritys voi täten toimenpiteillään lisätä tuottavuutta ja vähentää kustannuksia sairaudenhoidosta ja työkyvyttömyydestä. Liikkumattomuus aiheuttaa työkyvyttömyysriskiä, minkä ehkäisyssä auttaa osaltaan aktiivinen työpaikka. Ei pidä myöskään unohtaa, että työpaikan omat jumppatauot voivat vahvistaa työkavereiden välisiä suhteita ja luottamusta. Tästä tuloksena on parempi ilmapiiri ja yhteistyö.

Työympäristön suunnittelussa kannattaa huomioida mahdollisuudet nostettaviin pöytiin ja liikkumista tukeviin työalustoihin. Pyörätelineet ja suihkutilat edistävät työmatkaliikuntaa. Osa kokouksista voidaan toteuttaa seisten tai kävellen. Rappujen käyttöä voidaan lisätä tempauksin. Kannattaa miettiä, miten töitä voidaan organisoida niin, että istumiseen tulee taukoja. Toimistossa voidaan ottaa tavaksi vaikka nousta vähintään kerran tunnissa seisomaan. Työajan joustoissa mahdollisuus lähteä ajoissa liikkumaan ja saada vapaata ylitöistä voi lisätä liikkumista. Tauot voivat olla säännöllisiä, aktiivisia ja jopa pakollisia. Kävellen tai seisten ja parhaimmillaan fyysiseen työhön yhdistetyt kokoukset tuovat vaihtelua. Työpaikalla liikuntaan ohjaus ja mahdollisuus yksilöllisiin ja ryhmätavoitteisiin voi innostaa. Askelmittarin käyttö ja erilaiset, kevyesti kilpailuhenkiset tempaukset lisäävät usein aktiivisuutta.

Meille Elossa on tärkeää, että työikäiset ihmiset voivat hyvin ja että terveyttä riittää myös vanhuuseläkkeellä. Lisäksi työelämän murros haastaa työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin. Siksi haluamme kannustaa organisaatioita ja työntekijöitä panostamaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin myös pienillä arjen teoilla. Osana tätä työtä olemme tänä vuonna yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Osallistumalla Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun organisaatiot voivat selvittää oman arkiaktiivisuutensa tason ja kehityskohteet.

Muutoksen voin omassa työpäivässä aloittaa pienen askelin – vaikkapa ehdottamalla kollegalle kävelypalaveria kauniin kesäisenä päivänä.

 

Kirjoitus on julkaistu aiemmin myös Elon omassa blogissa.

Maarit Gockel

Kirjoittaja on Elon lääketieteellinen johtaja sekä fysiatrian erikoislääkäri, LT