Etsi

Hyvästi wanha lukio – tervetuloa uusi lukio!

Myönnän sen auliisti. Lukiolla on erityinen paikka sydämessäni. Sinne se asettui, kun olin nuorena maisteriskloppina töissä lukiolaisten puolestapuhujana. Tuolloin startattiin muun muassa ylioppilaskokeiden sähköistämisprojekti, joka saapuu uskomatonta kyllä maaliin ensi vuonna, uudistettiin – vaikkakin vain pintapuolisesti – lukion tavoitteet ja tuntijako sekä vietiin eteenpäin montaa muuta lukion toimintakulttuurin kannalta olennaista asiaa.

Paljon saatiin aikaiseksi, mutta siltikin todelliset rakenteelliset loikat jäivät ottamatta. Siksi viime syksynä käynnistettyyn lukiouudistukseen oli kasautunut paljon odotuksia.

Uudistuksen tiukka aikataulu kuitenkin suoraan sanoen hirvitti. Esitys uudeksi lukiolaiksi piti saattaa eduskunnan käsiteltäväksi reilussa puolessa vuodessa. Edellisen kerran lakia oli uudistettu kokonaisvaltaisesti viime vuosituhannen lopulla.

Mahtaisikohan valmista tulla? Jäisikö uudistus vain pintojen kiillottamiseksi? Ilmassa oli enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Tekemistä vaille valmis

Pääsin Suomen Yrittäjien edustajana mukaan uudistuksen valmistelua tukeneeseen opetus- ja kulttuuriministeriön seurantaryhmään. Alkuepäilyksistä huolimatta työn edetessä alkoi näyttää siltä, että valmista todella tulisi, vieläpä ihan kelvolla tavalla.

Nyt käsillä oleva esitys uudeksi lukiolaiksi ei varmasti mene kaikilta osin niin pitkälle, mitä monet olisivat toivoneet. Siitäkin huolimatta ja valmistelun tiukka aikataulu huomioiden se on oikeansuuntainen ja tarjoaa hyvät lähtökohdat lukion uudistamiselle. Teknologian kiihdyttämä yhteiskunnallinen murros edellyttää osaamisinstituutioilta uutta ketteryyttä ja muutoskykyä, mihin uusi laki toivottavasti myös lukiota ohjaa.    

Lain säätämisen jälkeen alkaa lukion todellinen uudistaminen oppilaitoksissa opettajien ja muun henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin. Näissä talkoissa myös korkeakoulujen ja työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden on otettava napakampi ote. Myös laajempi yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on välttämätöntä.

Uusi yleissivistys lukiouudistuksen johtotähdeksi

Lukio on vuosien saatossa nähty yhtäältä perusopetuksen tavoin yleissivistävänä mutta toisaalta myös jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia rakentavana ja urasuunnittelua edistävänä koulutuksena. Näiden tavoitteiden on ajateltu täydentävän toisiaan. Kahden kärjen taktiikka on kuitenkin muodostunut ajan saatossa pulmalliseksi.   

Keskeiseksi ongelmaksi on muodostunut yleissivistyksen konservatiivinen tulkinta. Sen ankkureita ovat olleet teollistuvan yhteiskunnan jäykkä oppiainerakenne, laaja tietopainotteisuus sekä luokkahuoneisiin sulkeutunut opetus. Lukiossa tämä on johtanut opintojen pirstaleisuuteen, opetuksen siiloutumiseen, oppilaitosten sisäänpäin kääntymiseen ja oppijoiden uupumiseen – siis yleisesti erkaantumiseen niistä yhteiskunnallisesti tärkeistä tavoitteista, jota lukiolle on asetettu.

Ymmärryksemme yleissivistyksestä ja sille perustavasta lukiokoulutuksesta vaatii päivittämistä. Sivistys ei voi olla vain säilyttävää, vaan myös uutta luovaa, mikä pätee myös itse sivistyskäsitykseen. Lukio taas ei saa jämähtää pelkäksi peruskoulun kolmivuotiseksi jatkoajaksi, vaan sen on tarjottava oppijalle yksilöllisiä mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä vahvuuksilleen rakentaen.

Hallituksen esityksen perusteluissa ilmaistu yleissivistyksen uusi, laaja-alaisempi tulkinta onkin enemmän kuin kannatettava. Se painottaa yleissivistyksen rakentumista vuorovaikutuksessa yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Lukiokoulutuksen on kyettävä vastaamaan alati monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa tarvittaviin laaja-alaisiin osaamistarpeisiin. Sivistys ja sivilisaatio etenevät käsi kädessä.

Uuden eteenpäin katsovan yleissivistyksen on oltava lukion rakenteiden, sisältöjen ja pedagogiikan uudistamisen kirkas johtotähti.

Lukioon joustoa, avoimuutta ja yksilöllisyyttä

Tiukkarajaiselle oppiainejaolle perustuva kurssimuotoinen lukio on tullut tiensä päähän. On aika siirtyä eteenpäin kohti ilmiölähtöisempää ja opiskelijalle ja koulutuksen järjestäjälle joustavampaa lukiota. Ehdotus opintopisteistä ja yhden tai useamman oppiaineen muodostavista opintojaksoista koostuvasta rakenteesta onkin kannatettava kehittämissuunta.

Uusi dynaamisempi rakenne vahvistaisi oppiainerajat ylittävää eheämpää ja temaattisempaa oppimista, notkeuttaisi opetuksen luovempaa toteuttamista sekä lisäisi opettajien yhteistyötä ja koko oppilaitoksen yhteisöllisempää kulttuuria. Opintopisteiden yhteismitallisuus korkeakoulujen kanssa taas lujittaisi koulutusasteiden välistä siltaa.

Rakenteellisen päivittymisen lisäksi lukioiden on avauduttava myös ulospäin ja monipuolistettava opiskelijalle tarjolla olevia oppimisen ympäristöjä. Siksi on erinomaista, että uusi laki vahvistaa lukioiden yhteistyövelvoitetta erityisesti korkeakoulujen sekä elinkeino- ja työelämän toimijoiden kanssa.

Vaikka opintopisteisiin ja opintojaksoihin siirtyminen oletettavasti tuokin lukio-opintojen toteutukseen kaivattua joustoa ja eheyttä, uusi lainsäädäntö säilyttäisi lukion oppiainejaon sekä kutakin ainetta pakollisina opintoina opiskeltavan määrän nykyisellään. Lukion tuntijakoon ei siis tulisi tältä osin muutoksia, eikä opiskelijan mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin, esimerkiksi oppiaineryhmien sisällä, vahvistuisi. Tämä on harmillista.

Lukion uudistaminen on nähtävä pidempänä projektina, jossa myös oppiainerakennetta ja valinnaisuutta koskevat kehittämistarpeet on nostettava lähivuosien aikana pöydälle. Näin varmistetaan, että nyt käynnistetyn uudistumisprosessin tavoitteena olleet lukiokoulutuksen ketteröittäminen ja yksilöllistäminen oikeasti toteutuvat.

Lukion valmistettava yrittäjyyden yhteiskuntaan

Yrittäjyyden merkitys työelämässä ja yhteiskunnassa lisääntyy kaiken aikaa. Samalla kun yhä useampi työtehtävä edellyttää itsenäistä yrittäjämäistä otetta, kasvaa itsensä yrittäjänä pää- tai sivutoimisesti työllistävien määrä nopeaa tahtia. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli työn ja hyvinvoinnin luojana on kasvanut huimasti. Digitalisaatio ja verkottuminen avaavat pienillekin toimijoille globaaleja kasvuväyliä.

Suomi tarvitsee yhä enemmän niin sisäisiä kuin ulkoisia yrittäjiä, joilla on kykyä toimia myös kansainvälisesti erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Tähän kehitykseen myös lukiokoulutuksen on vastattava.

Vastauksia on myös kiitettävästi lähdetty hakemaan. Uuden lain mukaan lukion olisi järjestettävä opetus siten, että lukiolaisella on mahdollisuus kehittää kansainvälistä sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Nämä ovat tervetulleita painotuksia, joiden toteuttamiseksi lukiot tarvitsevat yrittäjä- ja yrityskumppaneita. Lukioyhteistyö on myös yrityksille oiva tapa oppia ja pysyä kiihtyvän kehityksen kelkassa. 

Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on viime vuosina vahvistunut selvitysten mukaan merkittävästi. Osaltaan tähän on vaikuttanut yrittäjyyskasvatuksen vahvistuminen perus- ja toisen asteen koulutuksessa. Yrittäjyyden nostaminen ensimmäistä kertaa nyt myös lukiolain tasolle kannustaa oppilaitoksia eteenpäin tällä tärkeällä polulla. Vetoapua antavat toivottavasti myös ensi syksynä aloittavat yrittäjyyden erityistehtävän saaneet lukiot, Ylöjärvi ja Lauttasaari.

Tekemällä oppiminen eli oppijaa aktivoiva yrittäjämäinen pedagogiikka on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi osa yleissivistävää koulutusta. Toivottavaa olisikin tarjota lukiolaisille mahdollisuus tehdä uuden lain painotusten mukaan lukiodiplomi myös työelämään ja yrittäjyyteen liittyen. Nämä asiat on otettava työstöön lukiolain jälkitöinä tehtävässä opetussuunnitelman perusteiden päivityksessä.

Uusi lukio on tervetullut tuttavuus. Pidetään huoli, että sen kasvu ja kehitys jatkuvat nyt esitetyillä urilla.


Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö 
@JoonasMikkila

Kuva: Pixabay

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Joonas Mikkilä

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö, joka vastaa järjestön korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista sekä digitalisaatioon liittyvistä asioista.