Etsi

Emergency banner

Hyvinvointiyhteiskunta voi turvata itsensä turvaamalla yritykset ensin

Yritykset maksoivat ja tilittivät vuonna 2017 veroja ja veroluonteisia maksuja yhteensä 63 000 000 000 euroa, kertoo Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys. Näillä rahoilla hyvin pitkälle pidetään pyörimässä julkiset palvelut, eläkejärjestelmä sekä sosiaaliturva eli hyvinvointiyhteiskunta. Vain turvaamalla lypsävän lehmän säilyminen yli kriisin hyvinvointiyhteiskunta voi turvata itsensä.

Esitin 26.4.2020 vetoomuksen hallitusta johtavalle viisikolle: yritykset maksavat ja tilittävät veroja ja veroluonteisia maksuja 63 miljardia euroa vuodessa eli 263 miljoonaa euroa joka arkipäivä. Palauttamalla "vain" yhden kuukauden suoritukset eli 5250 miljoonaa euroa voidaan merkittävästi turvata yrityksiä, työpaikkoja ja tulevien verojen maksuja – kaikkien yhteisen edun nimissä.

Business Finlandin siihen saakka  (26.4.) myöntämä 245 miljoonaa euroa on tärkeä, mutta summana se vastaa alle yhden päivän suorituksia. Samalla luvut kertovat kuinka vahvasti yhteiskuntaa pyöritetään yritysten maksamilla ja tilittämillä suorituksilla.

Vetoomuksen Viisikolle on pelkästään LinkedIn:ssä nähnyt tähän päivään mennessä noin 94 000 ihmistä ja ’’peukuttanut’’ 1100 ihmistä. Olenkin aivan varma, että suurin osa suomalaisista ymmärtää mistä on kysymys ja odottaa hallitukselta päätöksiä.

Kestävyysvajeen repeäminen ajaisi hyvinvointiyhteiskunnan alas

Ennen koronakriisiä ei vakavissaan juurikaan kysytty, mitä tapahtuu, jos yritykset eivät enää tilitäkään hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin mainittua 63 miljardia euroa vuosittain. Nyt tästä on tulossa hyvinvointiyhteiskunnan itsensä selviytymisen kannalta keskeinen kysymys. 

Mitä jos talous supistuu, investoinnit supistuvat ja työttömyys kasvaa tavalla, jonka seurauksena yritysten  tilittämä vuosisumma tippuu sanokaamme 50 miljardiin euroon viiden vuoden ajaksi? Tämä tarkoittaisi paljon puhutun kestävyysvajeen repeämistä tavalla, joka johtaisi hyvinvointiyhteiskunnan ennennäkemättömän nopeaan alasajoon.

Entä jos elinkeinorakenne vaurioituukin tavalla, josta syntyy 10 vuoden mittainen pysyvä rakenteellinen vaje tai se ei enää toivu?  

Mikäli hallitukselta ei löydy ymmärrystä pelastaa yrityksiä kriisissä, jonka syntyy ne eivät ole voineet vaikuttaa eivätkä varautua, se ampuu pahan kerran omaan jalkaansa. Vetoomuksella Viisikolle pyrin kiinnittämään huomioon ilmeiseen – hyvinvointiyhteiskunta on riippuvainen maksajistaan.

Kyse ei ole siitä, että yhteiskunta ikään kuin hyvää hyvyyttään pelastaisi yritykset. Toivottavasti se ymmärtää ryhtyä toimiin pelastaakseen itsensä turvaamalla maksajansa. Tehokkaimmin ja vaikuttavimmin tämä on tehtävissä yleisellä verojen ja veroluonteisten maksujen palauttamisella.


Petri Roininen
toimitusjohtaja, Investors House
puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkosto

Yrittäjät kertovat yrittäjien arjesta ja juhlasta.

Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.