Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Iäkkäämmän työntekijän palkkaaminen ei ole automaattisesti kallista  

Työttömyysluvut rumenevat koronakriisin takia rajusti. Moni kuuttakymmentä lähestyvä työnhakija pelkää, ettei enää saa töitä, koska työnantajat pitävät hänen palkkaamistaan kalliina.  

Osa työnantajista taas pelkää, että vanhemmista työntekijöistä koituu enemmän kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen ja -eläkkeiden vuoksi.  

Onko pelko aiheellinen? Tulevatko iäkkäämmät työntekijät työnantajalle kalliimmaksi?  

Ei pitäisi joutua pelkäämään! Iäkkäämmän työntekijän palkkaaminen ei nimittäin automaattisesti ole kalliimpaa kuin nuoremman palkkaaminen.  

Ikä toki lisää jossain määrin sairauspoissaoloja ja sitä kautta suoria kustannuksia työnantajille lyhyiden poissaolojen muodossa, mutta esimerkiksi kunta-alalla eri ikäryhmien erot ovat kohtalaisen pienet ja ovat olleet 2000-luvulla kaventumaan päin. Tutkimuksen mukaan iän yhteys sairauspoissaoloihin ja työterveyshuollon kustannuksiin oli merkitsevä, mutta pieni.   

Jos työntekijä jää pitkälle sairauslomalle, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus loppuu viimeistään muutaman kuukauden kuluttua työkyvyttömyyden alusta. Kymmenen päivän työkyvyttömyyden jälkeen työntekijälle syntyy myös oikeus sairauspäivärahaan, joka maksetaan työnantajalle hakemuksesta, jos työnantaja maksaa samalta ajalta päivärahan kanssa palkkaa. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle työntekijä sen sijaan päätyy vasta yli vuoden kestävän työkyvyttömyyden perusteella. Suoria kustannuksia tästä ei työnantajalle tule, mutta eläkkeellä voi olla vaikutusta työnantajan tuleviin työeläkemaksuihin.  

Työeläkemaksuihin vaikuttavat nimittäin kaikki työpaikalla alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet. Niitä on toki enemmän vanhemmissa ikäluokissa, mutta esimerkiksi vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta.   

Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden vaikutus vakuutusmaksuihin koskee kuitenkin vain suurtyönantajia (kahden vuoden takainen palkkasumma yli kaksi miljoonaa/2020). 

Kokemus voi lisätä palkkaa, mutta tuo myös hyötyä työnantajalle  

Vaikka ikälisistä on työehtosopimuksissa luovuttu yhdenvertaisuuslainsäädännön vuoksi, on monella alalla käytössä edelleen erilaisia kokemuslisiä. Näin ollen kokeneempi työntekijä voi toki tulla palkanmaksutilanteessa kalliimmaksi, mutta yleensä pitkästä kokemuksesta on työnantajalle myös hyötyä.  

Ikääntyneiden työntekijöiden osalta on hyvä huomata myös työttömyysetuuksien rahoittamisen käytettävä työnantajan omavastuumaksu, jota työnantaja voi tietyissä tilanteissa joutua maksamaan, jos on irtisanonut ikääntyneen työntekijän ja tämä päätyy työttömyysturvan lisäpäiville. Myös tämä ”lisämaksuvelvollisuus” koskee kuitenkin ainoastaan suurtyönantajia (palkkasumma vähintään 2 125 500 €/2020).  

Ikääntyneiden työntekijöiden osalta on syytä edelleen tiedostaa iän vaikutus työnantajalle maksettavaksi tuleviin sosiaalivakuutusmaksuihin. Työttömyysvakuutusmaksua työntekijästä maksetaan vain siihen saakka, kun tämä täyttää 65-vuotta ja TyeL- ja sairausvakuutusmaksuja siihen saakka, kun tämä täyttää 68 vuotta.  

Eläkeputkeen puuttuminen on parantanut iäkkäämpien työllisyyttä 

Hallitus linjasi budjettiriihessä syksyllä, että yli 55-vuotiaitten työllistämiseksi on löydettävä uusia keinoja. Niitä miettii nyt työryhmä, aikaa marraskuun loppuun saakka. Suomen Yrittäjät ei saanut kutsua ryhmään.  

Ilmeisin keino on eläkeputkeen puuttuminen. Eläkeputken tarkoituksena on turvata ikääntyneiden työntekijöiden toimeentulo työttömyysturvasta, jos he tulevat irtisanotuksi lähellä eläkeikää. Heille voidaan maksaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkkeelle jäämiseen saakka. 

Putki siis turvaa työttömäksi jääneen eläkeikää lähestyvän toimeentulon. Se näyttää kuitenkin vaikuttavan myös työnantajan toimintaan niissä ikävissä tilanteissa, kun väkeä pitää tuotannollisista tai taloudellisista syistä vähentää: kun eläkeputken ikärajaa on nostettu, rajan lähellä olevien työllisyys on parantunut. Ruotsissa eläkeputkea ei ole, ja siellä iäkkäämpien työllisyysaste oli 2019 peräti 11 prosenttiyksikköä parempi kuin Suomessa.

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Harri Hellstén

Suomen Yrittäjät
työmarkkina-asioiden päällikkö