Etsi

Jäämeren rata tulee saada osaksi Euroopan liikenneverkostoa

Arktiset ja pohjoiset alueet ovat kasvavan huomion kohteena niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Yksi syy on vauhdilla etenevä ilmastonmuutos. Jäämeren rata voi toimia selkärankana pohjoisen Euroopan taloudelliselle toiminnalle.

Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta liikenne- ja viestintäministeriön selvitys Jäämeren rautatiestä on tärkeä. Se on tehty suomalaisnorjalaisena yhteistyönä. Jäämeren rata ei ole tärkeä vain Suomelle vaan koko Euroopan unionille, ja se tulisi kytkeä TEN-T-liikenneverkostoon.

TEN-T-verkko on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Liikenneviraston mukaan ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon  vuoden 2050 loppuun mennessä.

Arktisen alueen liittäminen Euroopan TEN-T -verkkoon antaisi EU:lle ja Pohjoismaille strategisen kuljetuskäytävän Barentsin merelle ja sitä kautta globaaleille markkinoille ja globaaleilta markkinoilta Suomeen, Baltiaan ja EU:n alueelle.

Suomelta halutaan yksi ratavaihtoehto – päätös tehtävä yhdessä

Euroopan komissio haluaa Suomelta yhden ratavaihtoehdon, jota viedään eteenpäin. Hankkeen eteneminen ei liity niin sanottuun Tallinaan tunneliin, eikä jäämeren rata edellytä tunnelin toteutumista.

Suomalaisten yhteinen asia onkin nyt päättää, mikä ratavaihtoehto ehdotetaan toteutettavaksi. EU-rahoituksen edellytys on se, että rata on osa TEN-T -verkostoa. Se pitää saada myös osaksi strategisten investointien ESIR-rahoitusta sekä mahdollisen erityisrahoituksen piiriin. 

Norja ratkaisee

Norjalaisten käsitys siitä, pitääkö rata mennä Narvikiin, Tromssaan tai Kirkkoniemeen, on hyvinkin ratkaiseva. Norjalaiset arvioivat rataa osana Pohjois-Norjan infrastruktuurin päivittämistä ja kunnostamista.

Mitä laajempi kasvuvisio, sitä laajemmat ovat vaikutukset pitkällä aikavälillä. Selvitys antaa selkeyttä vaihtoehtojen kustannuksista, jotka vaihtelevat vajaasta miljardista kolmeen ja puoleen.

Nykykapasiteetilla rata ei ole kannattava, mutta päätöksiä ei pidä tehdä lyhyen aikavälin hyödyn ja kustannusarvioiden perusteella. Päätös pitää tehdä pitkän ajan strategisten tavoitteiden pohjalta kuten Helsingin länsimetron ja Kehäradan tapauksissa tehtiin. Rata voisi näin hyvinkin olla käytössä 2030-luvulla.

Jäämeren rata kytkeytyy myös uusiin globaaleihin kuljetusketjuihin, kuten Kiinan Pohjoinen silkkitie. Pohjoinen merenkulkureitti vahvistaisi EU:n ja Kiinaa taloudellista yhteistyötä.

Arktinen osaaminen korostuu

Suomen Arktisen Neuvoston puheenjohtajuus sekä Arktisen Talousneuvoston puheenjohtajuus antavat hyvät mahdollisuudet nostaa Suomelle tärkeitä asioita. Arktisen puheenjohtajuuden otsikko on ”Yhteisiä ratkaisuja etsimässä”. Arktinen talousneuvoston tehtävänä on edistää kestävää taloudellista kasvua ja ympäristönsuojelua sekä vahvistaa sosiaalista kestävyyttä arktisilla alueilla. Neuvosto pyrkii muun muassa yritysten taloudellisten toimintaedellytysten parantamiseen ja kaupan esteiden vähentämiseen. Merkittävät yhteistyö- ja kansainvälistymismahdollisuudet liittyvät meriteollisuuteen, digitaalisiin ratkaisuihin, infrastruktuuriin sekä energiaan.

Suomesta löytyy arktisiin kylmiin olosuhteisiin ensiluokkaista ja laaja-alaista osaamista ja palvelutarjontaa.

Arktisen liiketoiminnan käynnistäminen edellyttää yhteistyötä ja yhteisiä konsepteja. Business Finland painottaa arktista osaamista. Herkkää arktista luontoa kunnioittaen tilaa pitää olla kaivosteollisuudelle, metsäteollisuudelle, matkailulle, testiradoille, logistiikalle, mikro- ja pienyrityksille sekä poronhoidolle.

 

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Thomas Palmgren

kansainvälisten asioiden päällikkö 
Suomen Yrittäjät