Etsi

Jätehuolto on ihmisiä ja ympäristöä – ei järjestelmää – varten 

Suomi on tarkoitus nostaa kiertotalouden kärkimaaksi. Tavoite on kunnianhimoinen ja edellyttää jätteen synnyn vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä. Uudistettu jätedirektiivi asettaa jäsenmaille tiukat kierrätystavoitteet, joista Suomelle hankalin saavuttaa on yhdyskunta-, muovi- ja pakkausjätteen kierrättämiselle asetetut tavoitteet.  

Ympäristöministeriön alainen työryhmä esittää, että kierrätystavoitteisiin päästäksemme lajiteltua bio- ja pakkausjätettä tulee kerätä vähintään taajamien työpaikoilta ja asuinkiinteistöiltä. Laki velvoittaisi vähintään viiden asunnon taloyhtiöitä. Yrityksistä velvoite koskisi käytännössä kymmenen henkilöä työllistäviä ja sitä suurempia yrityksiä. Tätä pienemmät asuinkiinteistöt ja yritykset voisivat kuitenkin halutessaan tilata vastaavia palveluja ja edistää samalla jätteen uusiokäyttöä ja kierrätystä. 

Jotta pääsemme kierrätystavoitteisiin, tarvitaan tehokasta lajittelua ja lajitellun jätteen erilliskeräystä. Sillä, kuka jätteet uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen tontilta kuljettaa, ei ole kierrätystavoitteiden kannalta mitään merkitystä.  

Työryhmä unohti tärkeimmän: mitä asukkaat, yritykset ja kunnat haluavat jätehuollolta 

Kunnilla on 1970-luvulta alkaen ollut mahdollisuus järjestää kuntalaisten jätteiden kuljetus joko kunnan tai asukkaan järjestämänä (entinen sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Jätelakityöryhmän syyskuun 2019 alussa julkaistussa mietinnössä ehdotetaan nykytilaan merkittävää muutosta. Ehdotuksen mukaan edellä kuvatusta kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin. Kaikkien muiden jätteiden paitsi saostus- ja umpisäiliölitteiden kuljetus olisi kunnan järjestämisvastuulla.  

Mietinnössä ehdotusta perustellaan muun muassa järjestelmien toimivuuden ja viranomaisten työmäärien kannalta. Perusteluissa unohdetaan kaikkein tärkein – mitä asukkaat, yritykset ja yksittäiset kunnat haluavat jätehuolloltaan.  

Suomen Yrittäjät vastustaa jätelain muuttamista näin. Myös työ- ja elinkeinoministeriö otti työryhmässä kantaa molempien kuljetustapojen säilyttämisen puolesta.  

Jättiyritykset jyräisivät, pienet kuolisivat  

Jos ehdotus menisi läpi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että alueen jätteenkuljetuspalvelun tarjoavat voisi valita vain julkisella kilpailutuksella.  

Ensimmäinen ajatus saattaa olla, että sehän on hyvä tapa toimia.  

Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että liian usein kilpailutuksen voittaa kansallinen tai kansainvälinen iso toimija. Muilla yrityksillä ei enää kilpailutuksen jälkeen ole oikeutta sopia asiakkaidensa kanssa kuljetuspalvelusta, vaikka osapuolet näin haluaisivatkin.  

Näin on käynyt esimerkiksi lietteiden kuljetuksessa Etelä-Pohjanmaalla, jossa ennen kilpailutusta toimin noin 70 alueellista yritystä, nykyään enää kolme. Samoin kävi Pirkanmaalla: aikaisemman 60 yrityksen toiminta on jakaantunut enää muutamalle toimijalle. Lisää esimerkkejä löytyy ympäri Suomea. Yritysten arvo on romahtanut, niitä on jouduttu lopettamaan ja samalla menetetty työpaikkoja. 

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT vetosi viime viikolla ympäristöministeri Krista Mikkoseen, että molemmat kuljetusmallit tulee säilyttää jatkossakin. Vaakalaudalla on pienten yritysten lisäksi työpaikat. Ympäristöministeriön työryhmässä ei ollut työntekijöiden edustajaa. 

Ministeriön työryhmän esitys ristiriidassa hallitusohjelman kanssa 

Muutos johtaisi siis vääjäämättä yrittäjien ja näiden työntekijöiden työn loppumiseen, mikä on ristiriidassa hallituksen työllisyystavoitteen ja yrittäjyyspoliittisten linjausten kanssa. Hallitusohjelmassa on todettu esimerkiksi, että vahvistetaan pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin parantamalla yritysten tasaveroisia toimintaedellytyksiä sekä huolehtimalla markkinoiden kilpailullisuudesta. 

Ministeriön työryhmän esitys on ristiriidassa hallituksen yrittäjyysstrategian kanssa 

Esitetyt muutokset ovat ristiriidassa myös hallitusohjelmassa ja syksyn 2019 budjettiriihessä linjatun yrittäjyysstrategian tavoitteiden kanssa. Päätösten mukaan hallitus laatii yrittäjyysstrategian, jonka tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kasvuun niin, että sekä kasvuhakuisten pk-yritysten määrä kasvaa koko Suomessa että yritykset kasvavat kaikilla toimialoilla kannattavasti ja luovat työllisyyttä ja hyvinvointia kattavasti koko Suomeen. 

Ministeriön työryhmän esitys on ongelmallinen kuntien itsehallinnon kannalta 

Työryhmän ehdotus on ongelmallinen myös kuntien itsehallinnon kannalta. Asukkaiden jätteenkuljetuksista päättävät kunnissa vaaleilla demokraattisesti valitut luottamushenkilöt. Päätöksenteossa siis kuuluu kuntalaisten ääni ja valinnassa voidaan ottaa huomioon alueiden erityispiirteet.  

Käytännössä ministeriön asettama työryhmä siis ehdottaa, että kunnallista päätöksentekoa kavennetaan. Yli puolessa Suomen kunnista on sekajätteen keräämisessä käytössä kiinteistönhaltijan malli, jossa asukkaat saavat valita, kuka heidän jätteensä kuljettaa. Pakkausten ja lietteen kuljettajasta asukkaat voivat päättää vielä tätäkin useammassa kunnassa. Haluaako eduskunta todella antaa alueille sellaisen viestin, että Helsingissä osataan päättää asukkaiden jätehuollosta paremmin kuin paikan päällä kunnissa? 

Myös asukkaita edustavat tahot ovat perinteisesti kannattaneet, että kuljetusmallista päätetään kunnissa ihmisten ja alueiden tarpeet huomioon ottaen. Työryhmässä ei ollut omakotiasujien tai asunto-osakeyhtiöiden edustajia. 

Sovitusta on pidettävä kiinni 

Saamiemme tietojen mukaan molempien kuljetusjärjestelmien säilyttämisestä on sovittu hallitusneuvotteluissa puolueiden puheenjohtajien kesken. Kompromissiin kuului, että jäteyhtiöiden sidosyksiköiden ulosmyyntiprosentti muutetaan viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin.  

Suomen Yrittäjät edellyttää nyt, että sovitusta pidetään kiinni. Sovitusta poikkeavaan poliittiseen päätöksentekoon ei ainakaan pidä ryhtyä ennen kuin kaikki asiaa koskettavat tahot ovat saaneet kertoa asiasta omat mielipiteensä. Työryhmän mietintö ei ole käynyt lausuntokierroksella. 

 

Tiina Toivonen 
lainsäädäntöasioiden päällikkö 
Suomen Yrittäjät 

 

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Tiina Toivonen

Suomen Yrittäjät
lainsäädäntöasioiden päällikkö