Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Kaksi kertaa neljä pointtia kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteydestä

Koronakevät, kuntauudistus, kuntabaron tulokset ja kuntavaalit. Siinä neljä ensimmäistä pointtia.

Nuo kaikki tekijät muuttavat kuntien toimintaa. Ensinnäkin koronaepidemia on totisesti vahvistanut kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteyttä. Kunnat ymmärtävät nyt paremmin, että menestyäkseen tarvitaan muutakin kuin valtionosuuksia. Kunta ei pärjää, jos siellä ei ole vetovoimaisia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja. Esimerkiksi koronakriisin digiloikka, opit ja tiiviimpi yhteistyö yrittäjien ja kunnan välillä kannattaa nyt ottaa arkipäiväiseen käyttöön.

Toiseksi soteuudistus etenee. Se on todellinen kuntauudistus. Juuri julkistettiin luonnos hallituksen esityksestä soten järjestämislaista. Vaikka en ole laisinkaan tyytyväinen siinä esitettyihin yksityisen sote-sektorin tuotantomahdollisuuksiin, kuntien tehtäväkenttä mullistuu sen myötä. Usein raskaaksi koetut sote-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle.

Soten myötä kuntien virkakunnalta ja päättäjiltä vapautuu aikaa ja energiaa kunnan elinvoiman rakentamiseen. Tämä energia on syytä suunnata heti oikein, jotta kunnat käyttävät hyväksi uuden roolinsa sekä mahdollisuutensa elinvoiman ja yrittäjyyden edistäjinä.

Suomen Yrittäjien kuntabarometriin vastasi ennätykselliset 10 404 yrittäjää, mikä on kolmas pointti. Kyselyssä mitattiin kuntien yrittäjäpolitiikkaa ja siinä onnistumista. Kuntien pitääkin nyt oivaltaa entistä paremmin vuoropuhelun merkitys ja strategian vienti sanoista tekoihin, kuten Kärsämäen kunnanjohtaja, yksi menestyjäkunnista, totesi.

Neljäs pointti on kuntavaalit. Niissä päätetään, kuinka nuo kolme aiempaa pointtia otetaan huomioon. Vaaleissa pärjää se, joka näkee muutoksen mahdollisuutena.

Entä ne toiset neljä pointtia? Ne ovat näiden muutostekijöiden todeksi tekemistä.

Yrittäjien kuntabarometrikyselyssä yrittäjät listasivat tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyden. Se sai yrittäjiltä myös toiseksi huonoimman arvosanan. Suurimpana ongelmana pidetään kuntien tehottomuutta. Päätöksentekoon kaivataan enemmän avoimuutta.

Kaikki nämä voidaan hoitaa kuntoon, jos kunta käyttää enemmän aikaa viestintään ja vuoropuheluun yrittäjien kanssa. Se luo luottamusta.

Siksi toivon, että kaikissa kunnissa otetaan ohjenuoraksi nämä neljä pointtia:

Kunta käy hallituksessa ja valtuustossa, mutta ennen kaikkea yhdessä yrittäjien kanssa läpi oman kuntansa tulokset ja päättää miten tuloksia parannetaan. Seuraavan kerran mittaus tehdään 2022. Jokainen puolue ottaa kuntavaaleissa uuden asennon ja pohtii enemmän sitä miten tuloja lisätään eikä vain varojen jakamista. Kuntavaaleissa puhutaan siitä millainen on yrittäjämyönteinen kuntastrategia. Yrittäjämyönteiset päätökset, yrittäjien kuuleminen ja  elinvoiman edistäminen parantavat yrittämisen olosuhteita.  Pelkät strategiset valinnat eivät riitä, vaan tarvitaan tekoja. On tärkeä tunnistaa ja tunnustaa suomalaisten pk-yritysten merkitys. Jokaisen kunnan on luotava edellytykset kehittyvälle ja käytännönläheiselle yritystoiminnalle, joka parantaa kunnan kilpailukykyä sen omista lähtökohdista.

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Anssi Kujala

Anssi Kujala työskentelee Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana.