Etsi

Kallis päänavaus

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto saivat viikonloppuna aikaan uuden työehtosopimuksen. Sopimus on työmarkkinakierroksen päänavaus. Sen piirissä on noin 93 000 työntekijää.

On hyvä, että sopimus syntyi eikä – ainakaan vielä – nähdä lisää lakkoja. Valitettavasti näyttää siltä, että niitä on myöhemmin luvassa.

Koko sopimus ei ole vielä käytettävissä, mutta julkisten tietojen mukaan sopimuksen sisältö ei ole yrittäjien näkökulmasta hyvä. Ei ole paljon liioittelua sanoa, että se näyttää Teollisuusliiton selkävoitolta.

Teknologiateollisuus on myös itse kriittinen. Työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi tuoreeltaan, että sopimus ei ole ihanteellinen eikä edistä toivotusti työllisyyttä. Puheenjohtaja Marjo Miettinen luonnehti sopimusta ”siedettäväksi”.

3,3 prosenttia vai 3,3 + 1,4 prosenttia?

Sopimus korottaa palkkoja 25 kuukauden aikana yhteensä 3,3 prosenttia, jos paikallisesti ei muuta sovita. Lisäksi luovutaan kilpailukykysopimuksen lisätunneista, jos paikallisesti ei muuta sovita.

Etelärannasta on sopimuksen jälkeen korostettu, että niin sanotut kiky-tunnit (kilpailukykysopimus) olivat poistuneet teknologia-alalta jo ennen sopimuksen syntymistä, joten niitä ei pidä huomioida. Teknologia-alalla kiky-tunnit oli kirjattu erilliseen pöytäkirjaan, jonka Teollisuusliitto oli irtisanonut. 24 kiky-tuntia poistui joulukuun lopussa 2019. Sikäli Etelärannan tulkinta on oikea.

Toisaalta vielä syksyllä Teknologiateollisuus itse ilmoitti, että kiky-tuntien kustannusvaikutus yrityksille olisi noin 1,4 prosenttia eli 200 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi voi sanoa, että yritysten lisälasku viime vuoteen verrattuna on sopimuskaudella 3,3 + 1,4 prosenttia, jos muuta ei paikallisesti sovita. Kiky-tunteja on otettu käyttöön eri tavalla eri yrityksissä, joten niiden kustannusvaikutus voi olla myös vähemmän kuin 1,4 prosenttia.

Paikallinen sopiminen ensisijaista

Teknologiateollisuuden mukaan paikallinen sopiminen on ensisijainen tapa sopia palkoista. Teollisuusliitto korostaa, että paikallinen sopimus on tehtävä pääluottamusmiehen kanssa 14.2.2020 mennessä.

Yrittäjäjärjestö lähtee siitä, että palkkoihin liittyvä paikallisen sopimisen liikkumatila on myös järjestäytymättömien yritysten käytössä – myös ilman pääluottamusmiestä. Myös työajoista voidaan sopia työaikalain mukaisesti luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa.

Herätyshuuto päättäjille

Miltä sopimus näyttää yrittäjien kannalta?

Ensiksi pitää todeta, että sopimus on kallis, jos muuta ei paikallisesti sovita. Se aiheuttaa monelle yritykselle kilpailukykyongelmia, jos se toteutuu täysimääräisesti. Samalla toimialallakin yritysten tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.

Toiseksi jos teknologian sopimus paaluttaa yleisen linjan, se on myös kansantaloudelle kallis. Pitää nähdä, että työn tuottavuus ei ole Suomessa viime vuosina juurikaan parantunut.

Siksi monet korostavat, että kyse on vain teknologian sopimuksesta. Esimerkiksi Metsäteollisuuden Timo Jaatinen painotti, että heidän sopimuksensa ovat ”täysin itsenäisiä ja aivan erilaisia muun muassa kikyn osalta”.

Kolmanneksi teknologiasopimus osoittaa työmarkkinajärjestelmämme valuvian. Paikalliseen sopimiseen halutaan antaa tilaa, mutta vain työnantajaliittoihin kuuluville yrityksille, joissa on pääluottamusmies. Sopimus pyrkii siis antamaan sen tekijöiden jäsenille paremmat ehdot ja enemmän liikkumatilaa. Tätä on työmarkkinakartelli käytännössä.

Sopimus olkoon herätyshuuto lakeja säätäville. Yritysten ja niiden työntekijöiden pitää olla lain edessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta järjestäytymisestä ja kaiken paikallisen sopimisen liikkumatilan pitää olla aina kaikkien – ei vain jäsenten – käytössä.

Kysymys on paitsi työntekijöiden edusta myös yritysten ja niiden arvoketjujen sekä koko kansantalouden kilpailukyvystä. 

 

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.