Etsi

Kannattavan kasvuyrityksen veronmaksu velalla – onko tarkoituksenmukaista? 

Mikä on yrityksen omistajan yhdistetty veroaste, kun eri veromuodot arvonlisäverosta  osinkoveroon otetaan huomioon? Millaiseen riskinottamiseen tai riskin välttämiseen verotuksellinen  kokonaisuus johtaa?  
 
Väitän, että olemme yritys- ja omistajaverotuksessa kulkeneet yli optimaalisen verotuskohdan, jota pyrkii määrittämään niin sanottu Lafferin käyrä. Se kuvaa verokannan ja verotulojen suhdetta. Lafferin käyrän keskeinen väite on, että on löydettävissä optimaalinen verokanta, jolla saavutetaan maksimaaliset verotulot. Verokannan nostaminen yli optimikohdan kääntää verotulot laskuun, vaikka verokanta olisi entistä korkeampi. Liian korkea verokanta siis kääntyy itseään vastaan, koska se ei kannusta.  
 
Arvioin kirjassani ‘Yrittämäjämäinen ote johtamiseen’’ (Talentum, 2011), että verottajan yrittäjätoiminnasta saama kokonaissumma verojen ja veroluonteisten maksujen kautta oli esimerkkitapauksessa noin 5,7-kertainen suhteessa omistajan osinkoon. Esimerkkinä oli kasvuyritys, jonka liikevaihto oli 400 000 euroa ja tulos 80 000 euroa, josta puolet maksetaan osinkoina. Myöhemmin olen kuullut kritiikin, etten ole osannut ottaa huomioon kaikkia verolajeja esimerkiksi haittaveroja. Myönnänkin, että mainittu suhde on täysin esimerkinomainen. 
 
On myös tärkeää havaita, että kaikki verokertymän elementit pitää maksaa tai tilittää ennen osingonmaksua. Jotta yrittäjät voi maksaa osinkoa, on asiakkailta saaduista myyntituotoista ensin maksettava arvonlisävero 24 prosenttia, työntekijöiden tulovero esimerkiksi jopa 45 prosenttia palkasta, palkan sivukulut esimerkiksi 30 prosenttia palkasta, yhteisövero 20 prosenttia yrityksen tuloksesta sekä pääomatulovero 30–34 prosenttia jaetuista osingoista. Näiden yhteissumma muodostaa blogin alussa mainitun esimerkkiyrityksen kohdalla mainitun osinkoon nähden 5,7-kertaisen määrän veroluonteisia maksuja. Jos yhtiö ei kykene maksamaan osinkoja, suhdeluku kasvaa, koska kaikki edellä mainitut veroluonteiset maksut ovat etuoikeutettuja ja ne maksetaan ennen osinkoa.  
 
Esimerkkiyrityksen kaltaisia toimijoita on Suomessa on kymmeniä tuhansia. Osa niistä joutuu toiminnan kannattavuudesta huolimatta ottamaan velkaa – ja yrittäjä takaamaan sitä – voidakseen maksaa veronsa, kun voittovarat kasvun myötä sitoutuvat  käyttöpääomaan.  
 
Erityisen haasteellinen massiivinen verokiila on kasvuyrityksille, joita tarvittaisiin tulevan hyvinvoinnin generaattoreksi.   
 
Mitä tehdä?  
 
Ensin pitää myöntää tosiasiat: Yhteiskunta- ja talousjärjestelmämme on erittäin korporaatiokeskeinen ja perustuu käsitykseen talouden staattisuudesta, mitä ei voine pitää realiteettina. Sen kyky vastata nopeisiin muutoksiin tai uusiin ilmiöihin on siksi rajallinen. Siksi puhumme saavutetuista eduista ja niistä luopumisen vaikeudesta. 
 
Yritystoiminnassa ei juurikaan ole saavutettuja etuja – edut pitää luoda ja ansaita koko ajan uudelleen. Meillä onkin kiire luoda korporaatioiden rinnalle nykyistä paremmat edellytykset yksityisille pk-yrityksille kasvaa. Yksityinen pk-yrityskenttämme on kaukana Ruotsin, Yhdysvaltojen tai Saksan vastaavasta.  
 
Nyt yhteiskunta muuttuu liian hitaasti, mikä on riski. Tämän riskin pienentäminen on parasta kasvupolitiikkaa. Verotusasteen kokonaisuuden keventäminen ja työmarkkinan vapauttaminen ovat tässä keskiössä.  
 
Yhteiskunnan roolia liike-elämässä on pienennettävä kautta linjan. Esimerkiksi kuntien harjoittama liiketoiminta tulisi oikeasti yksityistää. Helsingin Palmian kaltaiset esimerkit, joissa kuntalaisten riskillä laajennetaan yritystoimintaa, ovat huolestuttavia. Samoin kuntien harjoittama suurimuotoinen ja läpinäkymätön kiinteistöliiketoiminta. 
 
Pysyvien ja luonteeltaan säilyttävien tukirakenteiden purkaminen on välttämätöntä. Näitä on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan 90 prosenttia kaikista yritystuista. Hallitus asetti syksyllä 2017 parlamentaarisen työryhmän selvittämään yritystukien tulevaisuutta. Asian tärkeyttä alleviivasi työryhmän parlamentaarisuus eli kaikkien puolueiden edustus työryhmässä. Yritystukityöryhmä tunnetusti epäonnistui vaikeassa, mutta samalla erittäin tärkeässä tehtävässään. Olin kuultavana työryhmässä asiantuntijana, jolloin oli myös mahdollisuus aistia työryhmän tunnelmaa. Toivoisin, ettei uudistuksen siemen ole poliittisissa kiistoissa kadonnut, vaan jäänyt itämään.  
 
Meidän on tultava ulos vanhasta ja suunnattava uutta kohti. Lafferin optimikohta voinee myös liikkua ja muuttua ajassa. On luultavaa ja toivottavaa, että kansainvälinen verokilpailu pakottaa pohjoismaiset yhteiskunnat arvioimaan toimintansa perustaa ja verotusmallejaan uudelleen. 
 
Petri Roininen 
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjävekoston johtoryhmän puheenjohtaja
 
 
 
 
 
 

Kannattavaa kasvua blogi käsittelee kasvuyrittäjyyttä eri näkökulmista. Blogia kirjoittaa Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsenet sekä kasvun yhteistyökumppanit.

» Kasvuyrittäjäverkosto


Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.