Kasvuvuodet eivät tule itsestään | Yrittajat.fi

Etsi

Kasvuvuodet eivät tule itsestään

Pk-yritysbarometriin kohdistuu nyt tavallistakin suurempi mielenkiinto. Moni aprikoi, miten Suomen talouden kasvu tarttuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin. Niiden merkitys kestävän kasvun rakentajana on erittäin suuri. Pk-yritysbarometri on laajuutensa vuoksi luotettavin ja syväluotaavin pk-kentän tunnelmien tulkki. Siksi sitä kannattaa tutkia huolella.

Tulokset jäivät pettymyksen puolelle, vaikka yleiskuva on selkeästi positiivinen. Varovainen muutos parempaan kertoo, että kasvu ei koske kaikkia yrityksiä ja voi olla huteralla pohjalla. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä rakenteellisia uudistuksia tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Samoin tarvitaan palkkamalttia, jotta kasvu saataisiin vahvemmalle pohjalle. Kasvuvuodet eivät tule itsestään.

Barometrin tuloksissa on muutama kohta, johon haluan kiinnittää erityistä huomiota.

Kasvuhakuisuus laskussa – kasvukannustimet kohdilleen!

Ensiksi on erittäin huolestuttavaa, että kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt laskuun.

Suomen Yrittäjät

Tiedämme, että kasvuhakuiset yritykset investoivat ja työllistävät eri tavalla kuin himmailevat. Me tarvitsemme pk-kentällä eri puolilla maata kasvutalkoita, joilla kannustetaan yrittäjiä nostamaan toiminnan kunnianhimoa ja hakemaan kasvua. Usein se alkaa yrittäjän asenteesta ja rohkeudesta. Erityisen tärkeää on kannustaa pienimpiä pk-yrityksiä kasvamaan. Kasvuhakuisuus vähenee yrityskoon pienetessä.

Samalla pitää miettiä, ovatko yrittäjien kasvukannustimet kohdallaan ja palkitaanko meillä riittävästi siitä, että yrittäjä joskus suurta henkilökohtaista riskiä ottaen lähtee kehittämään yritystä. Väitän, että jatkuva juhnutus esimerkiksi osinkoverotuksen kiristämisestä syö yrittäjien kasvuhaluja.

Yrittäjien kasvuhakuisuutta on vahvistettava myös osaamisella. Osaamiskapeikot voivat näkyä muun muassa digitaalisten palveluiden käytön vähentymisenä. Kasvuhakuisuus ja digitaalinen osaaminen kulkevat käsi kädessä. Yrittäjien osaamisen ja pk-kentän kilpailukyvyn vahvistamiseksi Yrittäjät julkaisee tällä viikolla korkeakouluohjelman, jossa on useita merkittäviä uusia avauksia. Pk-kenttä tarvitsee entistä enemmän yliopistojen vetoapua.

Kansainvälistyminen kiinnostaa ja vienti vetää  – kansainvälistymispalvelut muokattava pk-yrityksille sopivaksi

Toiseksi nostan esille vientiä ja kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien pk-yritysten suuren määrän. Näitä yrityksiä on barometrin mukaan 62 000.

Pk-yritysbarometri syksy 2017 kansainvälisyys ja vienti
Suomen Yrittäjät

Digitalisaatio ja internet ovat helpottaneet pientenkin yritysten kansainvälistymistä. Internet on vapauttanut laajalti kauppaa ja tuonut kaukaisia markkinoita lähelle.

Pk-kenttä on ottanut vaivihkaa merkittävän roolin Suomen viennistä. Selkeä valtaosa pk-yrityksistä ponnistelee ulkomailla ilman julkisia kansainvälistymispalveluita. On tärkeää, että syntyvä Business Finland kääntää katseensa pk-kenttään ja rakentaa sellaisen palvelutarjonnan, joka huomioi pk-yrittäjän tarpeet. Tämä pitää muistaa myös kasvupalvelu-uudistuksessa.

Kasvu- ja vientiyrityksillä rahoitusongelmia

Rahoitus on usein kasvavan ja vientiin tähtäävän pk-yrityksen ongelma. Lähes joka kuudennella pk-yrityksellä jää hankkeita tekemättä rahoitusongelmien vuoksi.

Pk-yritysbarometri luottopolitiikan_kiristyminen_syksy_2017_750.png
Suomen Yrittäjät

Kaikkea ei pidä rahoittaa, mutta uskon, että paljon hyviä hankkeita jää rahoituksen puutteen vuoksi toteuttamatta. Rahoituksen saatavuus näyttää hieman kiristyneen. Tämä koskee vahvemmin pieniä kuin suuria yrityksiä.

Työmarkkinat eivät toimi – hallitusohjelman työmarkkinauudistukset toteutettava!

Kolmanneksi mainitsen pk-kentän työllistämisnäkymät. Saldoluku on laskussa. Se on huono merkki ja yksi viesti siitä, että työmarkkinamme eivät toimi.

Pk-yritysbarometri henkilostomaara_syksy_2017
Suomen Yrittäjät

Suomen on korkea aika uudistaa suljetun talouden ajan työmarkkinansa avoimen talouden maailmaan. Meidän on saatava työllisyysasteemme ylös – inhimillisistä ja taloudellisista syistä. Nykyisillä työmarkkinarakenteilla se ei onnistu.

Yhä useampi yrittäjä valittaa, ettei saa työvoimaa, vaikka meillä on edelleen massatyöttömyys. Hallituksen pitää toteuttaa ohjelmaansa kirjatut työmarkkinauudistukset, vaikka niitä jarrutetaan Pitkänsillan molemmin puolin, niin työnantaja- kuin työntekijäleirissä. Jos tämä hallitus ei uskalla muutoksia tehdä, ne pitää valmistella tulevalle hallitukselle, jotta se voi tehdä tämän hallituksen tekemättömät työt.

Omistajanvaihdos edessä 40 prosentilla yrityksistä – tarvitaan kannustimia yritysten ostoon

Neljäntenä otan esille omistajavaihdokset, joiden edistäminen on keskeistä. Onneksi hallitus on budjetoinut siihen varoja. Noin 40 prosenttia yrittäjistä on luopumassa yrityksestä lähimmän kymmenen vuoden aikana. Meillä on suuri tarve löytää luopuvien yrityksille ostajia. Se voi olla työntekijä, yhteistyökumppani, sukulainen, kilpailija, asiakas tai joku muu.

Pk-yritysbarometri omistajanvaihdokset_syksy_2017_750.png
Suomen Yrittäjät

Meidän täytyy rakentaa nykyistä paremmat yritysmarkkinat ja löytää uusia kannustimia ostaa yrityksiä. Tarvitsemme start up -pöhinän rinnalle restart up -pöhinän, jolla yrityksille löytyy jatkajia, ja heitä myös autetaan menestymään yrittäjinä. Tarvitsemme paitsi markkinointitoimia myös hyvin arkisia tilaisuuksia, joissa myyjät ja ostajat sekä heitä auttavat voivat kohdata ja löytää toisensa.

Apua Itä-Suomeen

Lopuksi haluan todeta, että talousnäkymissä on suuria alueellisia eroja. Erityisesti itäinen Suomi uhkaa jäädä kyydistä. Siellä näkymät ovat selkeästi heikommat kuin muualla. Tämä koskee erityisesti Kainuuta, Pohjois- ja Etelä-Karjalaa sekä Etelä-Savoa. Siellä on jonkinlainen kitukasvuvyöhyke.

Kannustan hallitusta miettimään erityistä ohjelmaa itäisen Suomen kasvun kiihdyttämiseksi alueen toimijoiden kanssa. Moni haluaisi yrittää ja kehittää yritystään omalla kotiseudullaan. Moni haluaisi jatkaa myös työntekoa kotiseudullaan. Itse uskon, että työmarkkinoiden vapauttaminen ja paikallisen sopimisen määrätietoinen lisääminen voisi avata uusia mahdollisuuksia erityisesti hitaimman kasvun alueilla.


Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja