Etsi

Korkeakoulujen on aika havahtua yrittäjyyden läpimurtoon  

Peräti joka kolmas korkeakouluopiskelija haluaisi valmistumisen jälkeen toimia yrittäjänä. Luku on hätkähdyttävä vähänkään pidempään korkeakoulumaailmaa seuranneille.  

Toinen yhtä havahduttava löydös Suomen Yrittäjien ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tuoreesta Opiskelijasta yrittäjäksi -tutkimuksesta on, että ainoastaan 14 prosenttia opiskelijoista kokee korkeakouluopintojen antaneen hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Yrittäjähalukkaista opiskelijoistakin näin ajattelee joka neljäs, yrittäjäopiskelijoista joka kolmas. 

Yrittäjyyden läpimurto on tosiasia, jota korkeakoulut eivät voi enää toiminnassaan sivuuttaa.  

Yrittäjyysosaaminen kuuluu myös korkeakoulujen tontille   

Yrittäjyyden ilahduttavan vahva vetovoima korkeakoulutettujen nuorten piirissä on suuri mahdollisuus. Harmaantuvalla ja uutta osaavaa yrittäjäkuntaa tarvitsevalla Suomella ei ole varaa sitä hukata.       

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on tarjottava yhdessä muiden yrittäjyyttä edistävien kumppaneidensa kanssa opiskelijoilleen nykyistä paremmat olosuhteet rakentaa yrittäjätaitoja, harjoitella yritystoimintaa ja koeponnistaa yritysideoita. Nyt tarjolla olevat yrittäjyystoiminnot tavoittavat aivan liian harvan opiskelijan. 

Opiskelijoiden lisäksi korkeakoulujen on kiinnitettävä enemmän huomiota myös yrittäjiin, joista jo 41 prosenttia on korkeakoulutettuja. Liian moni korkeakoulutaustainen yrittäjä hakeutuu hänelle soveltuvien korkea-asteen palveluiden puuttuessa päivittämään osaamistaan toisen asteen koulutukseen

Suosituksista, linjauksista ja parhaista käytännöistä ei ole pulaa  

Kuva tilanteesta ja tavoitteista on onneksi pitkälti jaettu. Suomen Yrittäjät ja korkeakoulujen rehtorineuvostot Arene ja UNIFI julkaisivat viime vuonna korkeakoulujen yhteiset yrittäjyyssuositukset. Samaan maaliin osoittavat opetus- ja kulttuuriministeriön pari vuotta sitten tuottamat koulutuksen yrittäjyyslinjaukset.  

Esillä olevien tulosten ja tilastojen valossa nämä dokumentit ovat enemmän kuin ajankohtaisia. Samoin on laita jo olemassa olevien ensiluokkaisten yrittäjyyskäytänteiden. Niitä on koottu muun muassa jokavuotisessa ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskilpailussa.  

Käynnistetään uuden yrittäjyyden ohjelma  

Yhdessä asetettujen päämäärien saavuttaminen edellyttää nykyistä määrätietoisempaa yhteistoimintaa. Siksi yrittäjäjärjestönä ehdotammekin, että laadittujen suositusten ja linjausten toimeenpanemiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi valtakunnallisen uuden yrittäjyyden ohjelman.  

Ohjelman tavoitteena olisi synnyttää koulutuksen kautta työllistämiseen ja kasvuun tähtäävää yritystoimintaa ja vastata näin hyvinvointiyhteiskunnan työllisyystalkoisiin. Ohjelma keskittyisi vahvistamaan korkeakoulujen yhteistyötä. Lisäsi se auttaisi korkeakouluja sähköistämään kytkentöjä laajempaan yrittäjyyden ekosysteemiin eli yrittäjän neuvonta- ja tukipalveluihin, yritystoiminnan hautomoihin ja kiihdyttämöihin, alkuvaiheen yritysten rahoittajiin sekä yrittäjien yhteisöihin.  

Mitä orgaanisempia ovat yli organisaatiorajojen ulottuvat linkit korkeakoulun ja muiden yrittäjyyspalveluiden välillä, sitä paremmat ovat korkeakoulusta ponnistavien yrittäjien menestymismahdollisuudet. 


Joonas Mikkilä 
digi- ja koulutusasioiden päällikkö 
Suomen Yrittäjät  

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Joonas Mikkilä

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö, joka vastaa järjestön korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista sekä digitalisaatioon liittyvistä asioista.