Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tiekartta vaatii kaukonäköistä kartturia | Yrittajat.fi

Etsi

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tiekartta vaatii kaukonäköistä kartturia

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi lokakuussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuusvision vuodelle 2030. Kuten aiemmin yrittäjäleirissä olemme todenneet, vision tilannekuva ja tavoitteet ovat kohdillaan. Nyt on aika ryhtyä hommiin.  

Hihojen käärintä alkoi tällä viikolla, kun korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johto kokoontui kera sidosryhmien Kuopioon pohtimaan visiotyön jatkotoimenpiteitä, jotka on tarkoitus piirtää tiekartan ja sitä tukevien kehittämisohjelmien muotoon.  

Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmässämme on paljon kehuttavaa. Samalla on rehellisyyden nimissä todettava, että systeemissä on edelleen myös paljon petrattavaa. Tiekarttaa nuotitettaessa onkin vielä kerran hyvä kerrata reittimme haasteellisimmat mutkat: 

  • Korkeakouluverkkomme on sirpaleinen ja opetukseen ja tutkimukseen käytettyjen resurssien panos-tuottosuhde heikko. 
  • Verkon rakenteellinen kehittäminen etenee madellen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syvällisempi yhteistyö on edelleen enemmän poikkeus kuin sääntö. 
  • Oppi- ja tutkimuslaitoksemme kansainväliset verkostot ja profiilit ovat verrattain ohuet.  
  • Korkeimman osaamisemme kaupallistaminen on hidasta, tutkimuslähtöinen kehitys- ja innovaatiotoiminta hajanaista sekä soveltava tutkimus aliarvostettua. 
  • Korkeakouluopintoihin päästään kiinni turhan isolla viiveellä ja tutkinnon loppuun saattaminen kestää toivottoman pitkään. 
  • Elinikäisen oppimisen palvelut ovat korkeakouluissamme edelleen marginaalisessa roolissa, mikä tekee koko osaamisjärjestelmästämme liian etupainoisen. 

Vuoden kestänyt visiotyö oli pitkälti näiden tosiasioiden tunnustamista. Hyvä niin. Jaettu analyysi antaa momenttia luisun korjaamiselle. Koska tiekartan nuotittajista – kuskeista puhumattakaan – ei ole pulaa, on kartturin paikalla istuvan OKM:n rooli sitäkin tärkeämpi toivottavan tuloksen saavuttamiseksi.   

Kattavalle korjaussarjalle on tarvetta. Olemme tätä varten Suomen Yrittäjissä paketoineet alkusyksystä julkaisemamme korkeakouluvision teesit neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen. Kukin sisältää tiekarttaan soveltuvia kiihdytysvaihteita, joilla OKM voi vauhdittaa korkeakoulukenttää kohti yhdessä määriteltyä maalia.   

1. Yhteistyön ja profiloitumisen mahdollistavat puitteet 

  • Puretaan korkeakoulujärjestelmän kehittämistä hidastavat lainsäädännölliset hidasteet siirtymällä yhteen korkeakoululakiin
  • Vahvistetaan työelämälähtöisen korkeakoulutuksen ja soveltavan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asemaa ja vaikuttavuutta tekemällä kaikista korkeakouluista yliopistoja, jotka voivat profiloitua joko tieteellisesti, työelämälähtöisesti tai näitä yhdistellen.   
  • Perustetaan erillisrahasto kannustamaan korkeakouluja yhteistyöhön ja yhdistymisiin. 
  • Vahvistetaan profiloitumiseen ohjaavaa strategiaperusteisen rahoituksen osuutta korkeakoulujen perusrahoituksessa.  

2. Nopeampi sisäänotto, parempi läpäisy 

  • Viedään opiskelijavalintauudistus maaliin ja vahvistetaan etenkin avoimen korkeakoulun sisäänottoväylää. 
  • Parannetaan opintojen läpäisyä ja koulutuksen sekä ohjauksen laatua säätämällä korkeakouluille mahdollisuus periä kohtuullisia ja stipendijärjestelmällä tuettuja lukukausimaksuja, joiden maksaminen suoritetaan verotuksen yhteydessä opintojen päätyttyä ja riittävän tulotason varmistuttua.  

3. Elinikäisen oppimisen osaamisjärjestelmä 

  • Vahvistetaan osaamisjärjestelmän elinikäisen oppimisen periaatetta siirtymällä aitoon kaksiportaiseen tutkintomalliin, jossa ylemmän korkeakoulututkinnon opinto-oikeutta pitää aina erikseen hakea ja pääsääntönä vasta työkokemuksen kartuttua. 
  • Kannustetaan korkeakouluja yhtenäistämään elinikäisen oppimisen palveluitaan ja kehittämään työelämän osaamistarpeita vastaavia opintomoduuleita korkeakoulujen rahoitusmallia päivittämällä.  
  • Luodaan maan kattava ja rajojen ulkopuolellekin suunnattu elinikäisen oppimisen alustamalli, jossa korkeakoulujen verkkopohjaisten opintomoduulien tarjonta ja yksilöiden ja yritysten osaamiskysyntä kohtaavat.   
  • Säädetään mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto oppisopimuksella, joka tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankitun osaamisen.  

4. Innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä 

  • Tuetaan korkeakouluja yrittäjyyspedagogiikan hyödyntämisessä vakiinnuttamalla yrittäjyyskasvatusta kehittävien ja edistävien yleishyödyllisten toimijoiden asema valtion budjettirahoituksessa. 
  • Pilotoidaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä residence-järjestelmää, jonka kautta tohtorikoulutettavilla ja postdoc-tutkijoilla on mahdollisuus työskennellä yrityksissä (researcher-in-residence) ja yrittäjillä kaupallistamispotentiaalia omaavissa tutkimushankkeissa (entrepreneur-in-residence).   
  • Kannustetaan korkeakouluja yksityistämään tarvittavilta osin tutkimus- ja innovaatiotoimintojensa kaupallistamis- ja hautomopalvelut tarjoamalla tähän tukea uuden Business Finland -organisaation kautta. 
  • Varmistetaan korkeakoulujen auditointi- ja tulossopimusjärjestelmän kautta, että korkeakoulujen yrityksille suuntaamat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut on organisoitu yhden luukun periaatteella.

Joonas Mikkilä  
digi- ja koulutusasioiden päällikkö 
Suomen Yrittäjät  

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Joonas Mikkilä

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö, joka vastaa järjestön korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista sekä digitalisaatioon liittyvistä asioista.