Etsi

Miksi kuntayhtiöiden käyttö kuntien tukipalveluissa on yrittäjyydelle uhka?

Reilu kilpailu ja mahdollisuus tulla markkinoille ovat yrittäjyydelle hyvin tärkeitä. Ne eivät toteudu, jos markkina on suljettu, ja vain yhdellä on yksinoikeus toimia. Tässä blogissa taustoitetaan, millainen ajattelu raamittaa tukipalveluiden järjestämistä kunnissa.

Kunnan vaihtoehdot: tehdä itse tai teettää toisilla

Kunnilla on useita tehtäviä. Osa on lakisääteisiä, ja osa on tehtäviä, jotka kunta on katsonut, että se itsehallintonsa nojalla haluaa ottaa tehtäväkseen. Tehtäviinsä liittyen kunta tekee tai teettää myös paljon tukipalveluita. Niitä ovat esimerkiksi taloushallinto, kiinteistönhoito ja -huolto, sekä siivous- ja ateriapalvelut.

Tukipalveluita kunnan ei ole miltään osin välttämätöntä tehdä itse. Julkisten hankintojen sääntely on rakennettu ajatukselle, että kunnalla on valinnanvapaus: Voi tehdä itse, tai hankkia julkisina hankintoina. Itse tekeminen voi olla ideologinen valinta.

Kunnan itse tekemistä koskevat kuntalain yleiset periaatteet, eli paikallisuus, yleishyödyllisyys, sekä hallinnon toissijaisuus. Ne tarkoittavat, että kunta toimikoon vain omassa kunnassaan, vain silloin, kun toiminta on riittävän yleishyödyllistä, ja vain silloin kun ketään muuta kuin kuntaa ei löydy kyseiseen tehtävään.

Onko kunnallisella tuotannolla etumatka?

Valtiontukisääntelystä ja kilpailusääntelystä johtuu se, että mikään taho ei saa saada etumatkaa suhteessa toisiin silloin, kun toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Siksi kilpailluilla markkinoilla tapahtuvalla toiminnalla ei lähtökohtaisesti saa olla konkurssisuojaa tai veroetuja, tai muitakaan yksinoikeuksia. Yksinoikeuksien laillisuuden kannalta ratkaiseva kysymys siis on, onko kyse kilpailluilla markkinoilla tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta vai ei.

Ateriapalveluja tuotetaan kilpailluilla markkinoilla. Julkiset toimijat ovat siksi usein yhtiöitetty. Osakeyhtiö on ainakin paperilla samassa asemalla yksityisen kanssa mm. verotuksellisesti. Julkisomisteisia osakeyhtiöitä on olemassa kahdenlaisia.

Ne on tärkeää erottaa toisistaan:

  1. Ensiksi on avoimesti markkinoilla toimivia yhtiöitä, kuten Palmia. Ne saavat julkisia asiakkuuksia ainoastaan voitettuaan ensin hankintalain mukaisen kilpailutuksen. Kaikki ns. yhteisyritykset, eli julkisen ja yksityisen yhdessä omistamat yhtiöt ovat tällaisia.
  2. Toisena ryhmänä julkisomisteisissa yhtiöissä on niin sanotut in house -yhtiöt. Niitä kutsutaan hankintalaissa sidosyksiköiksi. Ne operoivat hankintalain poikkeussäännöksen piirissä, ja myyvät omistajilleen palveluita suoraan – ilman altistusta kilpailulle. Niiden paremmuutta ei siis ole testattu kilpailutuksella milloinkaan. In house-yhtiöiden hallussa oleva markkinaosuus ei kovin helpolla avaudu muiden yritysten tavoiteltavaksi. Lisäksi kilpailullisuuden puute johtaa useimmiten pitkällä aikavälillä tehottomuuteen.

Yrittäjyydelle erityisen haitallisia ovat inhouse-yhtiöt, joiden omistus on sirpaloitunut

Kuntayhtiö voi olla tehokas ja jopa yrittäjyyttä hyödyntävä, jos sitä sellaiseksi omistajaohjataan. Mitä suuremman osan kunta omistaa yhtiöstä, sitä helpompaa on omistajaohjata, ja asettaa yhtiölle tavoitteita. Omistajaohjaus voi myös tähdätä yritystoiminnan myyntiin tai pitämiseen pienenä. Tämä toki vaatii riittävää poliittista yksimielisyyttä. Omistajaohjauksen puuttuessa yhtiön etu saattaa ohittaa kunnan edun.

Vaikka in house -yhtiöt eivät yleensä tavoittele voittoa, usein sitä kuitenkin kertyy. Jos voitot käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen, se tarkoittaa yleensä uusia tuotteita ja uusia asiakkaita. Jos omistajaohjaus tässä kohtaa jää tekemättä, kasvua toteutetaan in house-asemasta kiinni pitäen, eli hankkimalla uusia osakkaita. Nämä ostavat palvelut yhtiöltä ilman että ostoa on kilpailutettu. Se on rakenteellinen etumatka, jollaista muilla kuin inhouse-yhtiöillä ei ole. Kilpailu ei tuolloin ole tasapuolista.

Yrittäjyysmyönteinen kunta järjestää palvelunsa hyödyntäen markkinoiden tarjontaa ja tervettä kilpailullisuutta.


Satu Grekin
elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät

 

Aiheesta lisää Kunnallisjohdon seminaarissa Lappeenrannan Holiday Club Saimaassa 15.5. otsikolla "Kunnan perustehtävä vai liiketoimintaa?"

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Satu Grekin

elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät