Etsi

Onko Suomi järjestövalta vai kansanvalta?

Suomessa on käynnissä erikoinen poliittinen näytelmä, joka on pysäyttämässä keskiviikkona monia Suomen työpaikkoja ja haittaamassa talouden kehitystä. 

Taustalla on työllistämisen helpottamiseen tähtäävä ehdotus pienten yritysten irtisanomissuojasta. Hallitus haluaa keventää henkilöperusteisen irtisanomisen kriteerejä madaltaakseen pienten yritysten työllistämiskynnystä. Tavoitteena on saada lisää työpaikkoja pieniin yrityksiin, joissa on usein tekemätöntä työtä ja suuri uusien työpaikkojen potentiaali. 

Irtisanomistarve on poikkeustilanne – kukaan ei palkkaa irtisanoakseen

Ehdotusta pohjustaa monen yrittäjän arkikokemus: jokainen rekrytointi on pienelle yritykselle suuri riski. Moni jättää sen tekemättä, koska pelkää epäonnistuvan, ja tekee siksi itse pitkää päivää. 

Irtisanomistarve on poikkeustilanne. Jokainen yrittäjä tekee paljon työtä onnistuakseen oman tiiminsä rakentamisessa. Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen. 

Yrittäjien piirissä kiertää kertomuksia siitä, miten työyhteisöön sopeutumattomasta tai alisuorittavasta työntekijäistä on vaikea päästä eroon. Moni on maksanut paljon välttääkseen oikeustaistelut. Kaikissa pienissä yrityksissä tähän ei ole varaa. 

Joskus irtisanominen on työsuojelutoimi

Oikeustapaukset osoittavat, että irtisanomisen kynnys on korkea. Tuomioita on tullut tapauksista, joista arkijärjellä ei pitäisi tuomita ketään. 

Myös monella työntekijällä on karvaita kokemuksia siitä, mitä töitään karttava tai huonosti käyttäytyvä aiheuttaa: työt kaatuvat muille ja työyhteisö kärsii. Joskus irtisanominen on työsuojelutoimi. 

Tuottavuuden paraneminen tukee kasvua ja työllisyyttä

Ekonimistien valtavirta tukee esitystä. Taloustieteilijät uskovat, että irtisanomissuojan madaltaminen pienyrityksissä parantaa yritysdynamiikkaa ja tuottavuutta, kun se johtaa siihen, että ihmiset päätyvät heille paremmin sopiviin tehtäviin. Tuottavuuden paraneminen taas tukee kasvua ja työllisyyttä.

Poliittiset lakot rajoitettu muissa Pohjoismaissa 

Vaikka ehdotuksella on vahva kannatus yrittäjien ja ekonomistien parissa, ammattiyhdistysliike vastustaa sitä voimakkaasti. 

Joidenkin liittojen ylityökielto on ollut jo voimassa ja lisää taistelutoimia on luvassa. Niitä uhataan lisätä vaiheittain, jos hallitus ei vedä esitystään pois. 

Suomessa on työehtosopimukset voimassa lähes joka alalla ja siten työrauha. Silti liitot voivat järjestää rajoittamatta poliittisia lakkoja. Muissa Pohjoismaissa poliittisia lakkoja on rajoitettu. 

Monen kerroksen työmarkkinat ovat jo totta

Ammattiyhdistysliike väittää, että laki luo kahden kerroksen työmarkkinat. Väite on erikoinen, sillä jo tällä hetkellä Suomessa on monen kerroksen työmarkkinat: työehtosopimukset ovat hyvin erilaisia, viidennes työntekijöistä on ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa, yt-laki koskee vain osaa, järjestäytymättömiltä yrityksiltä on kielletty sopimisen kielloilla paikallinen sopiminen ja järjestäytymättömät työntekijät on suljettu paikallisen sopimisen ulkopuolelle. 

Lisäksi iso osa on kokonaan kerrosten ulkopuolella työttömyyden vuoksi.  

Ay-liikkeen väitteet eivät ole totta

Keskustelua on käyty vahvasti väärin väittein. Esimerkiksi Teollisuusliiton keskeinen vaikuttaja kirjoittaa (Etelä-Saimaa, 13.9.), että lain vuoksi voisi ”saada monoa esimerkiksi uskonnon – tai sen puuttumisen – takia, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai vaikka ylipainon takia”. 

Tämä ei ole totta. Kukaan ei esitä tällaista, tietenkään. Sellainen olisi myös vastoin Suomen kansainvälisiä sopimuksia. 

Tarpeelliset työmarkkinauudistukset jäissä

On ymmärrettävää, että irtisanomissuojan keventäminen pelottaa monia. 

Suomessa henkilöperusteinen irtisanominen on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen hyvin vaikeaa. Se on yksi syy Suomen alhaiselle työllisyysasteelle. 

Kiistassa onkin kyse paljolti muusta kuin pienyritysten irtisanomissuojasta. 

Ammattiyhdistysliike haluaa näyttää kaapin paikan porvarihallitukselle, jonka kanssa se on ottanut yhteen koko vaalikauden. Ay-liikkeen jarrutuksen vuoksi hallitus ei ole pystynyt toteuttamaan yhtään merkittävää hallitusohjelmaan kirjattua työmarkkinauudistusta. 

Miksi eduskunta ei saa päättää?

Ay-liike puolustaa omaa valtaansa. Vuosikymmenten aikana Suomesta on tullut järjestövalta, jossa työelämässä ei saa tapahtua mitään liittojen ohi. Ay-liitoille ei käy, että Suomesta tulisi parlamentaarinen kansanvalta, jossa eduskunnan enemmistö voi tehdä työelämään liittyvää sääntelyä liittojen ohi. 

Lähipäivinä nähdään, mikä Suomi on: poliittiseen painostukseen taipuva järjestövalta vai demokratia, jossa hallitus tekee normaalijärjestyksessä lakiesityksiä. 

Jos Suomen työllisyysaste halutaan nostaa ja hyvinvointivaltion rahoituksellinen perusta turvata, Suomi ei voi olla järjestövalta, jossa jokaiselle isolle uudistukselle sanotaan lakolla uhaten EI.  


Mikael Pentikäinen 
toimitusjohtaja 
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.