Etsi

Markkinapuute vai ei?

Suomen Yrittäjät selvitti joulukuussa Yrittäjägallupilla, kokevatko yrittäjät kilpailevansa julkisen toimijan kanssa. 28 prosenttia vastanneista koki, että julkisomisteinen toimija kilpailee heidän yritystoimintansa kanssa, ja heistä 81 prosenttia, ettei kilpailu ole reilua.

Huolestuttavaa on, että kaikista yrittäjävastaajista jopa 15 prosenttia on jättänyt tekemättä investointeja tai rekrytointeja johtuen kilpailutilanteesta kuntayhtiöiden kanssa. Luku on erittäin suuri. Kun yrittäjä näkee elintilan näin kapeaksi, ei ihme, etteivät pienet yritykset uskalla kasvaa. Työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa julkistaman Yrittäjyysstrategian ehdotus kuntien toimialan asteittaisesta kaventamisesta yrittäjyyden lisäämiseksi on siten perusteltu.

Aivan päinvastaisen kuvan antaa Kuntaliiton marraskuussa julkaisema Kuntapulssi: 64 prosenttia kuntavastaajista vastasi kilpailevansa yksityisen kanssa. Reiluksi kilpailutilanteen näki 89 prosenttia. Kysyttäessä pitäisikö kuntayhtiöiden vetäytyä markkinoilta, joilla on tai voi syntyä yrittäjyyttä, kunnat vastasivat näin: 58 prosenttia vastasi ”Voi sopia johonkin, muttei käy yleiseksi säännöksi”. 21 prosenttia kannatti ja 21 prosenttia vastusti.

Kaksi syytä näkemyseroihin

Kun kilpailun reiluudesta kysytään, eri vastaukset eri tahoilta selittyvät ensiksi markkinapuutteen arvioinnin kehittymättömyydellä. Toinen selitys löytyy kilpailuneutraliteettivalvonnan näkymättömyydestä ja hitaudesta: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ottaa epäilyjä tutkittavakseen, mutta tutkinnat eivät tule vuosiin valmiiksi. Rukkaset tippuvat, ja omistajaohjaus pysähtyy odottamaan, kuuluuko Kilpailu- ja kuluttajavirastosta jotain.

Suomen Yrittäjien mielestä kilpailluilla markkinoilla tapahtuva kuntien toiminta on hyväksyttävää enintään silloin, kun etsimisen jälkeenkään ei löydy muita tuottamaan kyseisiä palveluita. Markkinapuutteen olemassaolon toteaa liian usein kuntayhtiö itse. Tällöin arvio ei ole puolueeton.

Markkinatilanne tulee arvioida avoimesti ja säännöllisesti. Markkinapuuteanalyysipalvelua voidaan ostaa, tai aivan vähimmillään julkaista ilmoituksella tieto sitä, että markkinoita kartoitetaan. Markkinapuute on eri asia, kuin se, että markkina on jo täynnä.

Kuntien elinkeinotoiminnalle on raamit kuntalaissa sekä kilpailulaissa, mutta ne eivät toimi. Kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää kilpailuhäiriöepäilyä yksityisen ja julkisen välillä, sen on ensin neuvoteltava, ja vasta sitten voi siirtyä samoihin keinoihin kuin muissa kilpailurikkeissä. Neuvottelut kestävät vuosia. Ei ihme, sillä epäilyn kohteella ei ole syitä edistää tutkintaa. Tarvitaan lainsäädännön kiristystä ja selkeät kustannuslaskenta- ja kirjanpitosäännöt kunnille.

Tarvitaan paikallinen sopiminen kunnan ja yrittäjien välille

Kunnalla on parempiakin keinoja markkinoidensa toimivuuden edistämiseksi, kuin pitää yllä omaa elinkeinotoimintaa. Keinoja käytetään liian harvoin. Kunnan omissa tehtävissä kunta voi palveluseteleillä, ja hankintoja osiin jakamalla edistää tietoisesti monen toimijan markkinoilla pysymistä. Omistaessaan kiinteistöjä tai muuta toimintaan tarvittavaa infraa kunta voi tietoisesti valita useita vuokralaisia tai toimijoita yhden sijaan. Näiden linjaaminen on kuntapäättäjän tehtävä. Avoin vuoropuhelu yrittäjien kanssa helpottaa hommaa.

Suomen Yrittäjät nostaa julkisen sektorin ongelmia esiin ensi vaalikaudelle tähtäävässä Kasva Suomi -tavoiteohjelmassaan

Satu Grekin
elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät

 


Blogia täydennetty 22.2.2019 Kasva Suomi -materiaaleilla.
 

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Satu Grekin

elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät