Etsi

Meidän on puhuttava

Perhevapaauudistus ja sairaan lapsen hoitaminen ovat tunteita herättäviä aiheita. Tämä kertoo siitä, että aihe on tärkeä. Tärkeät aiheet herättävät tunteita, ja niistä on puhuttava vaikka tietäisi puhumisen vaikeaksi.
 
Itse tunnustin viime viikolla, että jätin junior-position omassa yrityksessä laittamatta auki, koska laskin, että yritykselleni olisi riski palkata siihen nainen. Tästä on noin 10 vuotta, mutta edelleen sen sanominen kirpaisee. Olen hävennyt tätä. Vasta vuosien päästä ymmärsin, että vika on enemmän järjestelmässä kuin minussa. Nyt tohdin puhua asiasta ensimmäisen kerran ääneen.
 
Lapsen saamisen kustannukset eivät kuulu työnantajalle, vaan yhteiskunnalle. Toki ne yhteisen pussin rahatkin tulevat meiltä kaikilta — tämä ei poistu, eikä kuulu poistua. Yhteisestä pussista maksaminen kuitenkin edistää naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja vie tarpeen minun tekemiltäni laskutoimituksilta. Tuskin olen ainoa näin laskenut.
 
On erittäin tärkeää, että suunnitteilla oleva perhevapaauudistus vie asioita oikeaan suuntaan. Työnantajan kustannukset eivät saa kasvaa entisestään. Moni ei nykymallissakaan selviä ilman loppuajan sairauslomaa. En selvinnyt itsekään: lapsi ponkaisi maailmaan yli kuukauden etuajassa ja lääkäri pakotti sairauslomalle jo kuukausi ennen sitä. Niin kuuluikin pakottaa, koska lapsi on silloin ja aina tärkein. Myös yrittäjän mielestä.
 
Jos me yrittäjät ja Yrittäjät emme pidä tästä asiasta ääntä, niin kukaan ei pidä. Isossa yrityksessä tällä ei ole niin suurta merkitystä. Varsinkaan teollisuus toimialana ei huutele tämän tärkeyden puolesta, koska valtaosa työntekijöistä on miehiä (teollisuus, rakentaminen 80,6%/2014, stat.fi).
 
Isojen intresseissä ei siis ole erityisesti saada tätä järjestelmävikaa korjattua. Jos haluaa kärjistää, niin tämä on yksi niistä keinoista, joilla isot hankaloittavat pienien kasvamista kilpailijoikseen, koska nämä kustannukset kuormittavat juuri pieniä yrityksiä. Laskelmiemme mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa.
 
Isien perhevapaan kasvattaminen on toinen ongelmallinen kohta uudistuksessa. Tasa-arvon näkökulmasta varmasti olennainen, koska muutosta tarvitaan, mutta pienen yrittäjän näkökulmasta pakkokiintiöt ovat hankala asia.
 
Tämä sinänsä hyvä tavoite (miehet enemmän hoitamaan lasta) kääntyy itseään ja yrittäjiä vastaan, jos miehet eivät käytä kiintiöitään. Jos isät eivät käytä kiintiöitään, tämä erinomainen tavoite toimii nuoria naisia vastaan ja naisvaltaisien alojen pienyrittäjiä vastaan.
 
Lisäksi pitkissä pakkokiintiöissä on pk-yrittäjien kannalta se erityinen ongelma, että yritystoiminta on usein riippuvaista yrittäjän henkilökohtaisesta panoksesta. Silloin pitkä ”pakkokiintiö” tarkoittaa käytännössä, että yrittäjäperhe jää ilman ko. vapaata. Tästä syystä yrittäjien kannalta valinnanvapaus on tärkeä.

 

Taru Jussila
viestintäjohtaja
Suomen Yrittäjät

 

 
 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Taru Jussila

Taru Jussila on Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja ja Yrittäjäsanomien sekä Yrittäjä-lehden vastaava päätoimittaja.