Miksi fiksu kunta perustaa yhteisyrityksen vain erittäin painavista syistä? | Yrittajat.fi

Etsi

Miksi fiksu kunta perustaa yhteisyrityksen vain erittäin painavista syistä?

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kuntalehdessä (Kuntalehti 10/2017). 


Yhteisyritys tarkoittaa osakeyhtiötä, jonka osakkaina on kunta tai kuntia, sekä yritys tai yrityksiä. Sellaisia on viime aikoina perustettu esimerkiksi jätehuoltoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitamaan kokonaisulkoistuksella. Niiden tarpeellisuutta perustellaan yleisellä edulla ja ympäristöön ja terveyteen liittyen palveluiden turvaamisella. On tavallista, että kunnan tai kuntien omistusosuus on hieman alle 50 prosenttia.

Haitta 1: määräävä markkina-asema

Yhteisyritys on yleensä jo syntyessään suuri toimija alueen markkinoilla, jopa markkinajohtaja. Markkinoiden keskittyminen tuottaa hyvinvointitappiota yhteiskunnalle, kun kilpailun puuttuessa hinnat nousevat. Näin käy, koska syntyvälle yhteisyritykselle annetaan yleensä myötäjäisinä pitkä yksinoikeus toimia alueen markkinoilla. Sen aikana kilpailijat ehtivät lopettaa toimintansa.

Talousteorioiden mukaan yhden toimijan kasvu on yhteisen edun kannalta myönteistä silloin, kun se tapahtuu orgaanisesti: omalla paremmuudella tai markkinan kasvulla. Yritysjärjestelyillä tapahtuva kasvu puolestaan tyypillisesti rajoittaa kilpailua, kun kilpailija poistuu. Kilpailu on myönteinen asia, koska se kirittää yrityksiä tehokkuuteen.

Haitta 2: ostoja siirtyy kilpailutusten ulkopuolelle

Jos julkissektorin omistus yhteisyrityksestä jää alle puoleen, on mahdollista, että yhteisyritys ei ole hankintalain tarkoittama hankintayksikkö. Tämä sallisi yhteisyrityksen tehdä verovaroilla ostoja ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Kunta ei tällöin pääse vaikuttamaan, miten yhteisyritys käyttää alihankkijoita.

Jos esimerkiksi kunnan sosiaalihuolto on ulkoistettu yhteisyritykselle, se voi laillisesti jättää vammaispalvelulain mukaiset taksikyydit julkisen kilpailutuksen ulkopuolelle. Tämä on harvemmin huomioitu, kun yhteisyrityksestä päätetään. Kuljetuspäätösten lipumisella ulos kuntademokraattisesta päätöksenteosta voi olla merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.

Haitta 3: Kunta joutuu kuitenkin selittämään ja omistajaohjaamaan, mutta vähemmistöosuudella

Yhteisyrityksessä kunnalla on kaksi roolia: järjestäjän ja tuottajan. Kaksoisrooli tuo ongelmia sekä suhteessa siihen yksityiseen toimijaan, jonka kanssa mennään kimppaan että omaan tuotantoon että varsinkin kaikkiin niihin muihin toimijoihin, joiden suhteen kunnan pitäisi olla neutraali järjestäjä, tilaaja sekä valvoja. Järjestäjän roolin johdosta kunta on ensimmäinen vastaaja niin laatu- kuin avoimuuskysymyksiin. Järjestäjän ja tuottajan roolit tulisi mieluummin pitää erillään.

Tuottamisen sijaan kunnan tulisi toimia aktiivisena palvelunjärjestäjänä. Kilpailu kirittää tuottajia, ja selkeimpänä hyötynä pitäisi näkyä edullisempi hinta. Muita myönteisiä seurauksia voivat olla uusien yritysten syntyminen markkinoille tulon kynnyksen madaltuessa sekä oman alueen työllisyyden ja sitä kautta elinvoiman parantuminen. Kilpailulla on myönteisiä vaikutuksia myös innovaatioiden syntyyn ja tuotteiden laatuun.

Pitkällä aikavälillä suurin ei ole kaunein vaan kallein.


Satu Grekin
kilpailuasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Satu Grekin

kilpailuasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät