Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Milleniaalin velkariski muhii julkisessa taloudessa – 100, 200 vai 400 miljardia euroa?

Julkisen talouden kestävyysvaje syntyy pelkistäen, kun julkiset menot ylittävät tulot. Valtiovarainministeriö on määritellyt kestävyysvajeeksi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 10 miljardia euroa, missä tarkastellaan vuoden 2023 lukuja.

Kestävyysvaje-termin ovela ilmaisutapa piilottaa erinomaisen taitavasti itse ongelman suuruuden. Nykymenolla – 10 miljardia euroa per vuosi alijäämillä – milleniaaleja uhkaa jo 10 vuoden aikana 100 miljardin euron kumulatiivinen syömävelka. Koska tälle  jatkuvasti kasvavalle vajeelle ei ole määritelty termiä, kutsun sitä paremman puutteessa milleniaalin velkariskiksi.

Milleniaalin velkariski syntyy julkisen talouden elämisestä yli varojensa

Julkisen talouden alijäämä muodostuu, kun julkiset menot ylittävät julkiset tulot. Menot muodostuvat muun muassa julkisen hallinnon ja palveluiden menoista. Tulot taas muodostuvat muun muassa veroista, veroluonteisista maksuista ja muista tuloista.

Silloin, kun menot ylittävät kulut, julkinen talous on alijäämäinen. Silloin se tyypillisesti ottaa velkaa paikatakseen taloutta ja siis velkaantuu. Harvemmin jos koskaan kuulee, että julkinen talous yrittäisi korjata tilannetta luopumalla toiminnoista tai omaisuudesta tai tehostamalla toimintaa, vaikka juuri näitä sen pitäisi tehdä.

Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyysvajeeksi summan, joka on noin neljä prosenttia bruttokansatuotteesta. Kun vuositason bruttokansantuote on noin 241 miljardia euroa (2019), on kestävyysvaje noin 10 miljardia euroa. Julkisen talouden 10 miljardin euron kestävyysvajeen kuvaamaa summaa paremmin oikeat mittasuhteet saa, kun tarkastellaan hieman pidempää jaksoa.

Alijäämä 10 miljardia euroa vuodessa muodostaa 10 vuoden aikana kumulatiivisen julkisen talouden alijäämän 10 kertaa 10 miljardia euroa = 100 miljardia euroa. Milleniaalien työaikana – vaikkapa 40 vuotta – vastaava summa olisi 400 Mrd€, mitä voi pitää milleniaalin velkariskin uhkakuvana. Tämä siis saadaan olettamalla, että rakenteet pysyvät jokseenkin ennallaan tai että niin sanottuihin rakenteellisiin muutoksiin ei kyetä eikä talous kasva tavalla, joka ongelmaa hoitaisi. Myöskään ei oleteta talouden supistuvan, kohtaavan syvällisiä kriisejä eikä menorakenteiden oleteta lisääntyvän.

Toistaiseksi näyttöä siitä, että rakenteellisiin uudistuksiin olisi kyetty, ei ole. Sen sijaan on paljon näyttöä siitä, että uusia rakenteellisia menoja syntyy kiihtyvällä tahdilla. Parhaita esimerkkejä on hallituksen sote-esitys, jonka yhteydessä on jopa luovuttu kustannuksia vähentävistä tavoitteista.

Rakenteellisia uudistuksia kyllä voidaan tehdä. Se edellyttää halua ja kykyä yksityistää  julkisen sektorin toimintoja, vähentää tarjottavia palveluita tai tehostaa toimintoja oleellisesti.  

Mileniaalin velkariski uhkaa kotitalouksien ja yritysten hyvinvointia

Jos edellä kuvattua 10 vuoden alijäämää 2020-luvun aikana suhteuttaa kotitalouden tasolle, 100 miljardin euron vajeen kiinnikurominen vastaavana aikana tarkoittaisi kiristystä 73 000 euroa jokaista nelihenkistä perhettä kohden. Pienen asunnon verran siis pitäisi leikata pois muusta hyvinvoinnista 10 vuodessa. 40 vuodessa summa on sitten jo pk-seudun rivitaloasuntoa vastaava.

Onko milleniaalisukupolvella tähän haluja tai edes kykyjä? 

On selvää, että alijäämistä ja milleniaalin velkariskistä on kasvanut myös merkittävä hyvinvointiriski niin kotitalouksille kuin yrityksille. Tätä kautta riski on suuri myös julkiselle taloudelle itselleen. Globaalien mahdollisuuksien maailmassa milleniaalin velkariskistä on helppo vapautua muuttamalla suotuisampaan toimintaympäristöön.

Milleniaalin velkariski ja valmiiksi maailman huippua oleva kokonaisveroaste vaarallinen yhdistelmä

Suomessa julkisen talouden tulot ovat kokonaisveroasteella mitattuna maailman kovimpia. On erikoista, että kireiden verojen ja nopean velkaantumisen ohella julkisessa taloudessa on massiivinen alijäämä. Se kertoo erinomaisen epäonnistuneesta yhteiskunta- ja talouspolitiikasta.  

Keskeisenä syynä alijäämälle ei ole tulopuoli, jossa olemme maailman himoverottajia, vaan menopuoli. Suomessa julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta 54 prosentin osuudella on maailman suurimpia ja Euroopassa kakkonen vuonna 2017.

Jokainen hallitus on reaalisesti lisännyt julkisia menoja. Tällä vuosituhannella ainoastaan Sipilän hallitus pystyi hetkeksi pysäyttämään menojen kasvun.

Korkeiden verojen ja julkisen talouden alijäämän yhdistelmä on vaarallinen – joustoja ei tahdo löytyä. Näköpiirissä oleva väestön ikääntyminen lisää riskiä.

Milleniaalin velkariskin purkaminen aloitettava julkisista menoista

Suomessa hallinto ja julkisesti tuotetut palvelut ovat liian kattavat ja kalliit maan kantokykyyn nähden. Kustannusvastaavuutta tai palveluiden hinnoittelua ei harjoiteta riittävästi. Ei asia ole sen ihmeellisempi, mutta silti kovin vaikea myöntää. 

Samaan aikaan voidaan olla huolissaan alijäämistä, mutta kieltäytyä tunnustamasta sen juurisyitä. Tosiasioiden tunnustamisen merkitys ei kuitenkaan ole kadonnut. On yllättävää, kuinka vaikeaa on hyväksyä lopulta äärettömän yksinkertaista tosiseikkaa siitä, että julkinen sektori on liian suuri. 

Se, joka nyt sanoo, että sote-uudistuksella ei pidä tavoitella kulusäästöjä, on auttamattoman väärässä tai tarkoituksellisen epärehellinen. Sote-palvelut suurena menoeränä on keskeistä uudistaa tavalla, joka purkaa alijäämiä ja milleniaalin velkariskiä.

Tällöin avainasemassa ovat ihmisten oma vastuu, yksityisen sektorin vahva osallisuus sekä moniportaisen hallinnon välttäminen. Hallituksen nykyinen sote-malli menee toiseen suuntaan ja kasvattaa milleniaalin velkariskiä entisestään. Sitä ei kannata eikä tule tehdä. 

Se, joka sanoo, ettei julkiseen talouteen ole tarvetta tehdä isoja muutoksia, on vastuuton. Milleniaalin velkariski kuvaa rakenteellista syömävelkaa, jota koko ajan siirrämme seuraavalle  sukupolville. Olemme luoneet rakenteita ja valheellista hyvinvointia, joista seuraavat sukupolvet maksavat raskaat laskut. Siksi ne pitää siivota pois.

Se ei ole ainoastaan vastuullista vaan velvollisuutemme. Aloittaa pitää nyt heti, ei vuonna 2029.

Petri Roininen
toimitusjohtaja, Investors House
Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja

Kannattavaa kasvua blogi käsittelee kasvuyrittäjyyttä eri näkökulmista. Blogia kirjoittaa Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsenet sekä kasvun yhteistyökumppanit.

» Kasvuyrittäjäverkosto


Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.