Etsi

Missä mennään ammatillisessa koulutuksessa?

Ammatillinen koulutus uudistui vuoden alussa. Uudistuksen pyrkimyksenä on tehdä ammatillisesta koulutuksesta joustavampaa ja työelämälähtöisempää. Siinä on paljon yrittäjien kannalta positiivisia elementtejä. 

Aloitimme kollegani Merja Paloniemen kanssa helmikuussa 2018 vuoden loppuun kestävän työrupeamamme Suomen Yrittäjillä ammatillisen koulutuksen uudistuksen parissa. Kierrämme ympäri Suomea yrittäjien ja sidosryhmien tilaisuuksissa kertomassa ja kuulemassa ammatillisen koulutuksen uudistuksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Vuoden alussa voimaan astunut uudistus joustavoittaa ammatillista koulutusta, tekee siitä työelämälähtöisempää ja muuttaa rahoituksen perusteita. Muun muassa.

Mitä muutoksia uudistus tuo yrittäjille ja opiskelijoille?

Yrittäjille merkittävimpiä muutoksia uudistuksessa on koulutussopimuksen käyttöönotto ja oppisopimusten joustavoittaminen. Koulutussopimus on opiskelijan työpaikalla tapahtuvan opiskelun muoto, josta ei makseta palkkaa, eikä sen kestoa rajata. Työnantajalle ei myöskään makseta koulutuskorvausta. Oppisopimusta joustavoitettiin siten, että sen voi solmia myös tutkinnon osiin tai sitä pienempiin kokonaisuuksiin. Tämä on mahdollistanut myös ns. kesäoppisopimukset eli kesätyön ajaksi solmittavat oppisopimukset. Niitä solmittiinkin satoja ympäri Suomen. 

Merkittävä muutos, etenkin opiskelijoiden kannalta, on jatkuva haku. Se tarkoittaa sitä, että ammatillisiin oppilaitoksiin on mahdollisuus hakea ympäri vuoden. Lisäksi jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS. Mikäli opiskelijalla on jo aiemmin hankittua osaamistaan taustalla, hankkimistavasta riippumatta, voidaan se tunnistaa ja tunnustaa. Näin ollen samoja asioita ei tarvitse opetella moneen kertaan.

Ammatillisia perusopintoja opiskelevat henkilöt ovat aiemmin suorittaneet opinnoistaan työssäoppimisen jaksoja noin puolen vuoden verran. Koulutussopimuksen käyttöönoton myötä tätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ei ole ajallisesti rajattu. 

Opintojaan suorittavat tarvitsevat työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikkoja ja yritykset ovat niiden tarjoamisessa avainasemassa. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ja dialogi on amisuudistuksen eteenpäin viemisessä kaiken perusta. Julkisessa keskustelussa amisuudistuksesta on maalattu toisinaan ”kauhu”skenaarioita siitä, miten nuoret sysätään yritysten harteille ja heidän tietonsa ja taitonsa jäävät vaillinaisiksi. Näin asia ei ole, vaan edelleen jokainen yritys itse päättää, ottaako työpaikalla oppijoita vai ei. Lisäksi palstatilaa ovat vieneet huolestuneet artikkelit ammatillisen koulutuksen tilasta leikkausten jälkeen. Opettajat uupuvat, lähiopetusta ei ole ja opiskelijoiden tulee olla suuressa määrin valmiita myös itsenäiseen opiskeluun ja työskentelyyn. Kaikista ei siihen ole, eikä näin voi olettaakaan. Kyse on tässä kontekstissa suurimmaksi osaksi nuorista ihmisistä ja kaikilla ei ole samanlaisia työelämä- tai opiskeluvalmiuksia. Monet yrittäjät toivovat, että opiskelijat saavat alan osaamisen raameja ja työelämän pelisääntöjä oppilaitoksesta. 

Ammatillisen koulutuksen tilanteesta käytävä keskustelu ja uutisointi on pitkälti kielteisten mielikuvien hallitsemaa. Lisäksi niissä menevät reippaasti kaksi asiaa sekaisin: leikkaukset ja reformi. Ammatillisen koulutuksen reformiin sekoitetaan jo aiemmin toteutettuja leikkauksia. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen uudistus on ollut voimassa vasta vuoden alusta, joten johtopäätösten vetäminen sen lopullisesta onnistumisesta tai epäonnistumisesta on liian aikaista. 

Opettajuus ei katoa, vaan uudistuu ja vahvistuu

Ammatillisten opettajien huolet on otettava vakavasti. Jokaisella on subjektiivinen kokemus tilanteesta niin omalta kohdaltaan kuin ammatillisesta koulutuksesta yleisesti ottaen. Opettajuus ei katoa minnekään, vaan päinvastoin vahvistuu ja opettajien työnkuvaan tulee muutoksia. Työpaikalla tapahtuva ohjaus lisääntyy ja monille tulee vastuulleen myös oppisopimusten solmimiset, mikä on aivan oma maailmansa. Koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia, että opettajat saavat tarvittavan tuen ja perehdytyksen muutostilanteessa.

Miten opetushenkilökunta voi pärjätä uudenlaisessa tilanteessa, kun opettajuus muuttuu, opiskelijat opiskelevat mahdollisesti työpaikoilla yhä enemmän ja koulutukseen voi hypätä mukaan ympäri vuoden? Ammatillisen koulutuksen uudistus edellyttää myös ajattelutapojen muutoksia. Tiimiopettajuus ei ole vielä kaikkialla käytössä. Tiimiopettajuus on jaettua asiantuntijuutta, yhteisöllistä tiedon tuottamista ja arviointia ja tiimityöskentelyä. Olosuhteiden muuttuessa on avattava silmiä katsantokannasta ”opettaja opettaa omassa luokassaan yksin” siihen, että opettajat samanaikaisopetuksella pystyvät vastaamaan heterogeenisten opetusryhmien tarpeisiin ja täydentämään toistensa osaamista. 

Maailma muuttuu ja sen mukana myös toimintatavat.  Uusi opettajien vuosityöaika, joka tulee kaikkialla voimaan viimeistään 2020 vuoteen mennessä, mahdollistaa reformihenkisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen. (EDIT: Sivista (yksityiset oppilaitokset) ei ole päässyt asiasta sopimukseen OAJ:n kanssa, vain kuntatyönantaja on.)  Kaikki ammatilliset opettajat siirtyvät saman työaikajärjestelmän piiriin. Kuntatyönantajien mukaan ” Uudet palvelussuhteen ehdot eivät enää ole sidoksissa esimerkiksi koulutusalaan. Uusi järjestelmä palkitsee yhdenmukaisesti kaikesta opettajan työstä ja mahdollistaa työnantajalle työn teettämisen kesällä, myös esimerkiksi kesälukukausina. Vuosityöaikajärjestelmässä on myös mahdollista ottaa aikaisempaa paremmin huomioon erilaiset opettajien työnjaot ja roolit sekä priorisoida työtehtäviä.” 

Nämä uudistukset ovat erittäin tervetulleita ja mahdollistavat joustavamman ohjauksen. Toivon mukaan ne myös vähentävät aukkoja opiskelijoiden lukujärjestyksissä. En väitä, että edellä läpikäymäni asiat korjaisivat kaikkia ammatillisen koulutuksen ongelmia. Ne voivat ratkoa osan niistä.

Mitä seuraavaksi?

Olemme Merja Paloniemen kanssa kiertäneet halki Suomen yrittäjien ja sidosryhmien tilaisuuksissa ammatillisen koulutuksen uudistuksen tiimoilta.  Kokonaiskuva tilanteesta alkaa hahmottua. Koulutuksen järjestäjät etenevät omilla tahdeillaan reformin toimeenpanossa ja yrittäjiä askarruttaa eri puolella Suomea osittain samat, osittain erilaiset asiat. Uudistuksen tuoma joustavuus ilmenee esimerkiksi tutkinnon osien yhdistelemisinä opiskelijan ja yritysten tarpeisiin, lyhyempien oppisopimusten hyödyntämisenä, opettajan työpaikalla tapahtuvana ohjaamisena ja jatkuvan haun myötä. 

Yrittäjien näkökulmasta moni uudistuksen tuoma muutos on tervetullut, esim. kestoltaan joustavammat oppisopimukset. Haasteena on kuitenkin se, onko opettajilla aikaa mennä kaikkiin yrityksiin. Monilla koulutuksen järjestäjillä on erinomaista yhteistyötä kumppanuussopimuksien myötä erityisesti suurten yritysten kanssa. Haasteena on saada mikro- ja pienyrityksiä mukaan oppilaitosyhteistyöhön ja tarjoamaan koulutussopimus- ja oppisopimuspaikkoja. Heillä on lisäkäsien tarve ja opiskelijoilla tarvetta työpaikalla oppimispaikkoihin. Siinä miten tämä yhtälö saadaan ratkaistua, riittää haastetta. 

Kaiken a ja o on oppilaitosten ja yrittäjien keskinäinen viestintä paikallisesti.  Yrittäjät tarvitsevat selkeää tietoa siitä, millaista tukea heille on tarjolla opiskelijan kouluttamiseen ja mistä ottaa ensimmäiset askeleet oppilaitosyhteistyössä. 

Viestin vieminen uudistuksesta ja paikallisten oppilaitosten tarjoamista mahdollisuuksista vaatii monesti myös oppilaitoksen edustajan, on se sitten opettaja tai joku muu henkilö, jalkautumista yrityksiin. 

Reformiviestinnän tulee jatkua vielä pitkään aktiivisena ja järjestelmällisenä eri osapuolten kesken. Muutos on kuitenkin jo käynnissä ja suunta on oikea.
 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Terhi Haapaniemi

Kirjoittaja työskentelee Suomen Yrittäjillä ammatillisen koulutuksen asiantuntijana.

www.yrittajat.fi/amis