Etsi

Keitä ovat Kasvun isät ja äidit?

Lempilapsi nimeltä Kasvu on kaikkien huulilla. Sen nimeen vannotaan. Sitä odotetaan ja toivotaan. Ja kun se saapuu, on jonoksi asti tahoja, jotka ilmoittautuvat sen isäksi tai äidiksi tai ainakin vähintään kätilöksi.

On erinomaista, että Kasvusta on tullut suosittu. Olisi kovin onnetonta jos Kasvun merkitystä ei oivallettaisi. Arvioisin, että Kasvun merkitys on tänään ymmärretty paremmin kuin kenties koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ehkä aivan teollistumisen alkuvaihetta lukuun ottamatta. 

Samalla kun Kasvun merkitys on ilahduttavasti sisäistetty, on mahdollista, että sen syntyä ei ole yhtä kirkkaasti mielletty. Kasvu on myös valjastettu mitä moninaisempien yhteiskunnallisten pyrkimysten perusteluksi ja työjuhdaksi. Sitä ikään kuin lainataan tukemaan erilaisia pyrkimyksiä.  

Liiketoiminnassa menestyminen perustuu tekemiseen ja osaamiseen

Yksi arvioija sanoo, että Kasvu syntyy osaamisen ja henkilöstön työn tuloksena. Hän on sikäli oikeassa, että liiketoiminnassa menestyminen perustuu sekä tekemiseen että osaamiseen. Näitä edustavat omistajat, johto, henkilöstö sekä yhä suuremmassa määrin digitalisaatio ja sen soveltaminen.

Toisaalta on jopa kiusallista nähdä, millaisia tavoitteita sinänsä hyvän henkilöstö- ja osaamisnäkökohdan nimissä ajetaan. Surullisinta on, kun maailma nähdään eräänlaisena nollasummapelinä, jossa keskustellaan jakovarasta ja samalla luodaan esteitä tulevalle Kasvulle. 

Suomessa pitää olla kilpailukykyinen toimintaympäristö

Toinen arvioija sanoo, että talouden ja työllisyyden kasvu tai ainakin merkittävä osa siitä on hallituksen politiikan ansioita. Perusteita väitteelle löytyy, mutta arviointi on vaikeaa, koska hallituksen toimet ovat välillisiä. Ne vaikuttavat ensisijassa toimintaympäristöön, eivät niinkään itse Kasvuun suoraan.

Asian tärkeys on kuitenkin siinä, että maassa tulee olla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Nykyinen hallitus on tähän pyrkinyt vaikuttamaan monin keinoin. 

Kaikissa talouden olosuhteissaä pystyttävä menestymään

Kolmas sanoo, että Kasvu tulee kansainvälisen suhdanteen seurauksena. Hän on oikeassa siinä, että markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta ohjaavat joka hetki panosten ja tuotosten määriä, hintoja ja sijoittumista. Näkisin, että tämä on kuitenkin pikemminkin lähtökohtaolettama kuin loppupäätelmä.

Yrityksen näkökulmasta kaikissa globaalin talouden olosuhteissa pitäisi pystyä menestymään. Tällainen etukäteisdeterministinen käsitys maailmasta johtaa lohduttomuuteen ja avuttomuuteen – sama mitä tehdään, koska joku muu päättää kohtalomme. Tulee mieleen niin sanottu ajopuuteoria eikä se ole mieluisia metafora.

Herättely ei auta, jos kasvuriskin ottaminen on liian suuri

Neljäs sanoo, että yrityksillä ja yrittäjillä ei ole kasvuhaluja, ja että niitä pitäisi herätellä. Hän on siinä oikeassa, että monet kyselytutkimukset antavat tällaisia tuloksia.

Myös omat arkipäivän havaintoni kertovat siitä, että moni yrittäjä ja omistaja on kutakuinkin tyytyväinen olotilaansa. Hän ei koe lisäriskin ottamista mielekkääksi.

Oleellinen kysymys kuuluu, pitäisikö kasvuhaluja herätellä esiin vai pitäisikö riskinoton ylipäänsä olla kannattavampaa, jotta kasvuhaluja olisi enemmän. Herättely ei luultavasti pitkälle auta, jos yrittäjän oma näppituntuma pitää kasvuriskin ottamista liian suurena.  

Kasvu ja työpaikat syntyvät yrityksen omistajien riskinotosta

Kun Kasvu on kaikkien huulilla, jää joskus sivuun varsinainen kysymys siitä, mistä sitä Kasvua ja niitä työpaikkoja oikeasti tulee. 

Väitän, että kasvueurot ja työpaikat syntyvät lopulta yrityksen omistajien riskinoton tuloksena. Omistajat päättävät yritysten strategioista ja tavoitteista, jotka siten kasvuhaluina ilmenevät, ja joita yrityksen johto toteuttaa omistajien edustajilta eli hallitukselta saamansa mandaatin perusteella.

Suomeen luotava kilpailuetuja, joita muilla ei ole

Samalla kohdentuu myös se, haetaanko kasvua Suomessa vai onko edullisempaa sijoittaa toimintoja joko edullisempien tuotantopanosten äärelle tai kenties lähelle markkinoita ja asiakkaita. 

Kasvua koskevassa pohdinnassa punnitaan siis sitä, mihin omistajien varoja kannattaa sijoittaa ja millaisia riskejä ottaa. Syntyvä kasvu on tulosta tästä omistajien pohdinnasta ja ratkaisuista. Jotta Suomi menestyisi tässä kilpailussa, on meidän pidettävä toimintaympäristömme kilpailukykyisenä omistajille ja luotava kilpailuetuja, joita muilla ei ole. 

Kaikkia mahdollisia hyviä asioita ei voi ajaa Kasvun kustannuksella. Kasvua tukevat kilpailuedut ajatellaan toisinaan väärästä näkökulmasta tai muita tavoitteita kuin Kasvua edistävinä.

Kilpailuetujen tulee olla sellaisia, että ne puhuttelevat yritysten omistajia, jotka ratkaisuja tekevät. Samoin tulisi ymmärtää se tosiasia, että vain kannattava Kasvu on kestävää. Tappiollisten toimintojen kasvattaminen usein vain lisää tappioita. 

Kansainvälinen verokilpailu pitää hereillä

Parasta kasvupolitiikkaa onkin omistamista suosiva ja sen riskejä pienentävä politiikka. Tätä edustavat muun muassa omistajan kokonaisverotuksen alentaminen sekä ansiotuloveron progression liudentaminen jollain tapaa säälliselle tasolle. Kansainvälinen verokilpailu on tässä kenties paras ystävämme. Se pitää hereillä tai ainakin toivon niin.

Meidän olisikin ennakkoluulottomasti ja näkemyksellisesti luotava edellytyksiä Kasvulle. Kaikkea ei voi etukäteen mitata eikä todentaa. On oltava rohkeutta tehdä liikkeitä. Kilpailuetuinen toimintaympäristö kyllä vetää puoleensa ja luo edellytykset Kasvulle. Kyse on loppukädessä kannustimista.

Rekrytoinnin riskejä karsittava

Jotta Kasvu ja erityisesti työpaikkojen syntyminen mahdollistuisi, pitäisi parantaa rekrytointi-investoinnin kilpailukykyä. Suomeksi sanottuna pitäisi karsia rekrytoinnin riskejä tai kustannuksia.

Olen monesti verrannut omistajanäkökulmasta rekrytointi-investointia sijoitusasunnon ostoon. Molemmissa nähdään noin vuoden kuluttua, oliko investointi tuottoisa ja molempiin kuluu rahaa tänä aikana noin 100 000 euroa. Jos epäonnistutaan, sijoitusasunto on edelleen olemassa, mutta epäonnistuneeseen rekrytointiin kuluneet rahat on menetetty lopullisesti. Ei ole kovinkaan vaikeaa mieltää kumpi sijoituspäätös on helpompi tehdä. Asuntoon kun saa vielä lainarahaakin helpommin, kun on selkeä vakuus. 

Työehtosopimusten ja lakien kautta rekrytointi-investoinnille on luotu kilpailuhaitta, josta kärsii paitsi Kasvu myös erityisesti työtä vailla olevat ihmiset. Siksi rekrytointi-investoinnin kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi tehdä – ja paljon. Jos kaikki oivaltavat nollasummapelin sijaan tähdätä kokonaiskakun kasvattamiseen, kaikkien osuus ja erityisesti palkkasumma kasvaa. Kasvupolitiikkaa edustaakin aidon työmarkkinan luominen ja sen avaaminen myös nuorille, jotka ovat ensi kertaa tulossa työelämään.

Teemme isänmaalle karhunpalveluksen jos suljemme ison osan nuorista ja maahanmuuttajista työelämän ulkopuolelle. 

Petri Roininen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja
 

Kannattavaa kasvua blogi käsittelee kasvuyrittäjyyttä eri näkökulmista. Blogia kirjoittaa Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsenet sekä kasvun yhteistyökumppanit.

» Kasvuyrittäjäverkosto


Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.