Etsi

Miten lisää työpaikkoja Suomeen?

Hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite on suorastaan nerokas. Se voi yhdistää kansaa. Se voi koota eri toimijoita yhteisen tavoitteen taakse. Olisi erittäin tärkeää onnistua tässä.

Onnistumisen kannalta ratkaisevaa ovat keinot ja niiden vaikutusten ymmärrys. Keskeisiä keinoja valmistellaan työryhmissä. Niiden tuloksia odotellessa muutama ajatus siitä, kuinka työpaikkoja luodaan ja millaisten edellytysten vallitessa ne syntyvät.

Työpaikka syntyy, kun omistaja arvioi sen kannattavaksi

Työllistävät yrittäjät ja yritykset toimivat markkinataloudessa. Siellä työpaikka syntyy silloin, kun johto ja omistajat arvioivat sen kannattavaksi. Jos henkilön bruttopalkka on 3500 euroa kuukaudessa, jää siitä nettopalkaksi kenties 2300 euroa kuukaudessa eli 28 000 euroa vuodessa.

Työnantajan kustannus sivu- ja yleiskuluineen alasta riippuen on noin 90 000 euroa vuodessa. Kun tähän lisätään toiminnan jatkuvuuden turvaava kate – vaikkapa 15 prosenttia - ollaan noin 104 000 euron vaateessa. Tämän verran arvonlisää pitäisi työntekijän tuottaa, kun hänelle itselleen jää 28 000 euroa.

Kestävän työpaikan edellyttämä arvonlisäys on siis lähes nelinkertainen työntekijän nettopalkkaan nähden. Ilmiö aiheutuu sivu- ja yleiskulujen korkeasta osuudesta, mikä puolestaan aiheutuu raskaasta verotuksesta ja sääntelystä, joka edellyttää yrityksiltä kasvavaa ja kallista raportointia ja valvontaa itse liiketoiminnan ohella. 

Hallituksen tartuttava isoihin työllistämiskeinoihin

Useita kasvavia ja rekrytoivia yrityksiä luotsaavan silmin hallituksen tähän asti esillä ollut keinovalikoima muistuttaa valitettavasti pelottavasti Titanic-elokuvan tunnelmia. Laiva kiitää vaarallisilla vesillä kohti jäävuorta, mutta laivan päällystö, miehistö ja matkustajat näyttäisivät pohtivan kansituolien järjestelyä ja orkesterin musiikkivalintoja. Iso kysymys siitä, miten työpaikat markkinataloudessa syntyvät, tuntuu jäävät sivuun – samaan tapaan kuin Titanicilla uhka jäävuoresta.

Työllisyyskeinojen kohdalla kansituolien järjestelyä vastaa niin sanottu palkkatuki. Työministeri Timo Harakka esittää palkkatuen kasvua ja samalla pohtii, miksi sitä ei haeta enempää. 

Palkkatuen ymmärtämiseksi tulee ymmärtää työllistämisen logiikka. Suhteessa edellä kerrottuun työpaikan synnyttämisen arvonlisävaateeseen palkkatuen merkitys on kovin vähäinen. On vaikea ajatella, että pysyvä vastuullinen liikkeenjohto rakentaisi pysyviä työpaikkoja tätä kautta.   

Työpaikkoja ei vastuullisissa markkinatalousyrityksissä voi luoda niin sanotuin sosiaalisin perustein. Se olisi voimavarojen väärinkäyttöä ja johtaisi kestämättömään tilanteeseen ja yrityksen heikkenemiseen. Koko kansantalouden kannalta se johtaisi yleisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. On selvää, että vastuullinen työnantaja ei pyri luomaan työpaikkaa, jossa ei ole kestävän onnistumisen edellytyksiä. 

Rekrytoinnin taloudellista kynnystä alennettava

Ylivertainen tapa luoda maahan lisää työpaikkoja on alentaa rekrytoinnin taloudellista  kynnystä – oikeasti, kunnolla ja pysyvästi, jotta sen varaan voi luottavaisin mielin tehdä päätöksiä uusien työpaikkojen luomisesta.  Tämä tarkoittaa sivukulujen ja työn verotuksen merkittävää alentamista sekä niin sanotun työmarkkinajärjestelmän merkittävää päivitystä vastaamaan 2020-luvun haasteita.

Vero- ja sivukulukiilan alentaminen avaa työmarkkinat myös niille, jotka eivät kykene tuottamaan 100 000 euron lisäarvoa. On väärin sulkea osa porukasta työmarkkinoiden ulkopuolelle asettamalla kynnys liian korkeaksi. 

Ilman näitä keskeisiä toimia keinovalikoima  muistuttaa Titanicita tuttuja toimia orkesterin ja kansituolien kanssa. Radistia kannattaisi kuunnella.

 

Petri Roininen
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkosto 

Kannattavaa kasvua blogi käsittelee kasvuyrittäjyyttä eri näkökulmista. Blogia kirjoittaa Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsenet sekä kasvun yhteistyökumppanit.

» Kasvuyrittäjäverkosto


Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.