Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Motoista parhain: Verkostoidu, tiimiydy – mutta älä klikkiydy

Brysselissä on tuhatmäärin lobbareita. Lobbarirekistereistä huolimatta määrää on vaikea, ja turhakin lähteä veikkailemaan. Oltuani itse kytköksissä Brysselin kuplaan nyt kutakuinkin tarkoin kaksikymmentä vuotta, olen ajan saatossa kuullut niin monet määräarviot, että aihetta ei kannata enää pyöritellä.

Täällä lobbaavat monet tahot ja toimijat. Yritysten ja yrittäjien, elinkeinoelämän, työntekijäin ja maatalouden edusnaiset ja -miehet. Energia-alojen, ympäristönsuojelijain, liikennemuotojen ja rakentajien puolestapuhujat. Kuka pienemmillä, ken taas huimasti muhkeammin resurssein. Kaikki, joiden tavoitteena on tasoitella suotuisampaa polkua edustamilleen tuotteille, palveluille ja aatoksille ostovoimaisten kansantalouksien, yrityselämän ja reilun 510 miljoonan kuluttajan EU-sisämarkkinoilla.

Brysselin lobbaaminen ei ole vain EU-jäsenmaista peräisin olevien pelikenttä, vaikkakin kolmansista maista tulevien on toki haasteellisempaa antaa vihjeitään pelisääntöjen luomiseen. Etuja valvovia on kaikkialta maailmasta. EU-yhteismarkkina kiinnostaa ja kiehtoo niin Aasiassa, Amerikan mantereilla kuin kasvavassa määrin myös Afrikassa. Vapaakauppasopimukset siintävät valtuuskuntien silmissä, pelinavauksia tehdään, jakelukanavia valmistellaan ja logistiikalle sekä datavirroille muovataan uusia muotoja.

Suomalaisille EU-lobbaaminen on yhtä aikaa tuttua ja tuntematonta. Asian parissa koko Suomen jäsenyyden ajan työtään tehneitä ja sille omistautuneita, ensimmäisen lobbarisukupolven edustajia on pysyvästi asettautuneina tai säännöllisesti Brysselissä vierailevina jo koko joukko. Heidän rinnalleen on kasvanut vielä laajempi nuorempien tieteenharjoittajain sukupolvi, joka on tuonut mukanaan roiman annoksen uudenlaista osaamista, avoimuutta ja rohkeutta viedä viestiä kansainväliseen keskusteluun. Kokemuksen ja nuoren voiman yhteys luo parhaimmillaan piinkovaa dynamiikkaa ammennettavaksi suomalaiseen edunvalvontaan. Suurelle yleisölle tämä työ on vielä valitettavan usein hämärän peitossa, vaikka EU vaikuttaa niin monin tavoin jokaisen suomalaisen elämään.

Pienenä jäsenmaana Suomi ja suomalaiset eivät yksin vuoria siirrä. Ei vaikka asiaosaaminen on huipussaan ja oman viestin perustelut täyttä rautaa. Siksi meille on EU-taipaleemme alusta alkaen ollut tähdellistä ja elintärkeääkin kyetä verkostoitumaan muiden kanssa. Niin virallisessa päätöksenteossa kuin lobbaririntamalla.

Asiakohtaisesti olemme etsineet saman mieliset, koonneet yhteistä kantaa ajavat ja leventäneet omia hartioitamme käsikynkässä kumppaneiden kanssa. Usein yhteys on löytynyt samojen tahojen kanssa myös seuraaviin edunvalvontahankkeisiin, ja näin lobbariverkostomme on syventynyt ja kuroutunut yhä tiiviimmäksi. 

Mutta aina elo ei ole niin auvoista edes saman mielisten kesken, eikä yhteisen kannan löytyminen kaikista asioista ole tiiminkään sisällä millään muotoa automatiikkaa. Verkostoyhteistyön mahdollisuus onkin aina punnittava tapauskohtaisesti. On myös varottava, ettei tiimistä muodostukin klikkiä, jossa omalle ajattelulle ja kannanmuodostukselle ei enää ole sijaa, vaan kaikki menevät sen mukaan, mitä klikki kahleineen vaatii. Silloin on muututtu lobbaripopulisteiksi ja oma vaikuttavuus ratkaisevasti hukassa.

 

Suomen Yrittäjien ja liikennejärjestöjen Brysselin toimisto bloggaa lobbaamisesta – nyt vuorossa toimiston vetäjä Pasi Moisio.

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Pasi Moisio

johtaja
Suomen Yrittäjien EU-edustus Brysselissä