60 vuotta yhteismarkkinoita: Suomi unionin uudistajaksi | Yrittajat.fi

Etsi

60 vuotta yhteismarkkinoita: Suomi unionin uudistajaksi

Lauantaina vietetään Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlaa. Vuonna 1957 allekirjoitetulla sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö eli käytännössä yhteismarkkinat.

Äkkiseltään tuo tuntuu kaukaiselta. Mutta tarkemmin ajatellen meillä yrittäjillä jos kellä on syytä juhlaan. Me yrittäjät koemme konkreettisesti sisämarkkinoiden hyödyt. Suomen talous on kooltaan alle kaksi prosenttia unionin taloudesta, ja yhteisistä markkinoista yli 98 prosenttia on muualla. Suomen kasvu on löydettävä kansainvälisiltä markkinoilta. Luontevinta sen hakeminen on sisämarkkinalla, kuten tuhannet yritykset jo tekevät.

Yksi keskeinen ongelma nykyisessä Euroopan unionissa on sääntelyinto. Vaikka sisämarkkinoita ei olisi syntynyt ilman pelisääntöjen yhtenäistämistä, sääntelyinto on läikkynyt yli. 
Lisääntyvän sääntelyn puolustukseksi ei riitä, että yksi vajavainen EU:n sääntelyratkaisu on parempi kuin 28 erilaista ratkaisua. Huono sääntely on järjestelmäriski. Se kammottaa yrityksen perustajia ja vähentää motivaatiota kasvuun. 

Pienet yritykset ovat huonon sääntelyn suurimmat kärsijät. Niiden kyky vetää lakien ja määräysten kivirekeä on rajallinen. Niitä turha byrokratia kirpaisee kipeimmin.

EU on jo pitkään hakenut lääkkeitä kilpailukyvyn vahvistamiseen. Sääntelyn järkeistäminen on ollut näkyvä painopiste. Sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa onkin pystytty vähentämään. Uuden sääntelyn vaikutuksia arvioidaan yleisesti ottaen paremmin kuin ennen. 

Ongelmana on, että koko ajan hyväksytään uutta, uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Toinen ongelma on, että EU-tason uudistukset eivät aina välity jäsenvaltioihin asti.

Tänä vuonna EU:ta koetellaan ehkä kovemmin kuin koskaan. Brexit-neuvottelut käynnistyvät ja johtavat näillä näkymin Ison-Britannian eroon EU:sta. Kauppapoliittiset sopimukset ja yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ovat vastatuulessa. Ukrainan kriisi kiristää EU:n ja Venäjän välejä. Pakolaisongelma jatkuu ja terroritekojen uhka on läsnä. 

Ongelmat, vaikeudet ja toistuvat epäonnistumiset ovat nostattaneet populismin aallon, jota vastaan on vaikea taistella. Tällaisena aikana pitää nähdä asioiden ytimiin. Nykyisen EU:n vaihtoehto ei ole unionin hajoaminen, vaan sen vahvistaminen. 

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli maaliskuun alussa viisi näkymää EU:n tulevaisuuteen: 1) Jatketaan kuten tämä komissio on toiminut: vähemmän mutta isompia aloitteita EU:lta, 2) EU:sta vain sisämarkkinat, 3) pioneerimaat voivat mennä integraatiossa pidemmälle, muut voisivat halutessaan tulla perässä, 4) joillakin harvoilla aloilla kaikki jäsenmaat menevät paljon pidemmälle, vaikkapa turvallisuuspolitiikassa ja 5) runsaasti uutta tuulta purjeisiin EU:lle esimerkiksi ilmastoasioissa tai puolustuksessa.

Suomi on pieni mutta arvostettu EU-toimija. Ison-Britannian lähtiessä Suomi menettää tärkeän kumppanin EU:n sisällä. Kun yksi jäsenmaa lähtee, muut eivät voi vain jatkaa entisellään. On luotava uusi EU. Jotta uusi unioni voisi menestyä, kansalaisten ja jäsenvaltioiden, yritysten ja työntekijöiden on tunnettava se omakseen.  

Suomelle on tarjolla mahdollisuus ottaa itse aktiivinen rooli unionin uudistajana. Tämä tilaisuus on nyt, ja se pitää hyödyntää rohkeasti. Tavoitteen ympärille kannattaa koota laajasti kansalliset voimat. 

Suomen aseman, talouden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että Suomi on mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tehdään koko Eurooppaa koskevia päätöksiä. Syrjäisen Suomen on tärkeä olla poliittisen ja taloudellisen Euroopan ytimessä, jotta voimme turvata omat kansalliset etumme maailman muutosten keskellä.

Valitaanpa EU:u uusi suunta mistä hyvänsä Junckerin tarjoamasta viidestä näkymästä, yrittäjyys on se voimavara, jonka varassa unionin tuleva kasvu, työpaikat ja investoinnit ovat. Siksi yrittäjyyden edellytyksiä pitää vahvistaa osana unioinin uudistamista.

Unionin 23 miljoonasta yrityksestä peräti 99,8 prosenttia on alle 250 työntekijän yrityksiä. Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä on lähes 93 prosenttia. Viime vuosien aikana lähes kaikki yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet yrittäjävetoiselle pk-sektorille. 

EU ei selviä ilman yrittäjyyttä. Se tekisi kansalaisilleen – ja lopulta itselleen – suuren palveluksen, jos yrittäjien toimintaedellytykset nostettaisiin politiikan kärkiteemaksi.

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Jyrki Mäkynen

puheenjohtaja 
Suomen Yrittäjät