EU:n sosiaalinen pilari – mikä ja miksi? | Yrittajat.fi

Etsi

EU:n sosiaalinen pilari – mikä ja miksi?

Tasaveroiset mahdollisuudet työmarkkinoilla. Oikeudenmukaiset työolot. Sosiaalinen suojelu ja sosiaaliturva kaikille.

Muun muassa sitä on Euroopan unionin hienolta kuulostavan sosiaalisen pilarin sisältö. Sosiaalinen pilari on siis kokoelma erilaisia sosiaalisia oikeuksia koskevia periaatteita.

Pilari ei ole vielä pystyssä, vaan Euroopan komissio julkaisi 26.4.2017 sosiaalipaketiksi nimetyn keskustelunavauksen, jonka tavoitteena on perustaa sosiaalinen pilari. Komissio haluaa lisätä yhdenmukaisuutta sosiaalisissa oikeuksissa ja kytkeä talous- ja sosiaalipolitiikka tiiviimmin toisiinsa.

Vielä on epäselvää, mikä olisi pilarin velvoittavuus käytännössä. Vaikka kyse ei olisi oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta, pilarilla ohjannee EU:n työ- ja sosiaalioikeudellista lainsäädäntöä. Erityisen epäselvää on se, miten pilari suhtautuu EU:n nykyisiin toimivaltuuksiin, jotka käyvät ilmi EU:n perussopimuksista. Suomen Yrittäjien mukaan pilarilla tule luoda uusia toimivaltuuksia unionille.

Mitä sosiaalipakettiin kuuluu?

Sosiaalipaketti koostuu pilariehdotuksen lisäksi niin sanotuista liitännäisaloitteista. Niistä yksi on konkreettinen direktiiviehdotus. Komissio ehdottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistämiseksi vanhempainvapaadirektiivin uudistusta. Tavoitteena on erityisesti lisätä naisten työssäkäyntiä. Komission ehdotus sisältää muutoksia nykyisiin perhevapaisiin ja myös uusia vapaamuotoja. Suomessa komission ehdotus tarkoittaisi nykyisen perhevapaajärjestelmän pirstaloitumista ja osittaista jäykistymistä, kun perheiden valinnanvapaus vähentyisi.

Muita liitännäisaloitteita ovat sosiaalista suojelua koskeva aloite ja niin sanottu kirjallisen ilmoituksen direktiivin uudistaminen. Käytännössä ensimmäisessä on kyse tavoitteesta varmistaa tiettyjen sosiaaliturvan muotojen saatavuus kaikille työn suorittajille, myös yrittäjille. Jälkimmäisessä aloitteessa puolestaan on kyse työntekijöiden paremmasta tiedonsaannista, mutta myös siitä, että komissio haluaa määritellä tietyt minimityöehdot kaikkiin työsuhteisiin EU:n alueella.

Molempiin aloitteisiin liittyy useita ongelmia. EU:n toimivalta antaa aloitteiden mukaista lainsäädäntöä ei ole kaikin osin selvä. Sosiaaliturvassa kyse ei olisi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta vaan tarkoituksena olisi varmistaa, että kaikki henkilöt ovat sosiaaliturvan piirissä. Tavoitteen täyttäminen ei ole helppoa, sillä sosiaaliturvajärjestelmä on usein pitkän yhteiskunnallisen kehityksen tulos. Pienenkin yksityiskohdan muuttaminen voi siis sisältää vaikeasti ennakoitavia sivuvaikutuksia.

Minityöehtojen määrittelyssä komissio muun muassa esittää, että nollatuntisopimuksien ja muiden ”epätyypillisten” työsopimusten käyttöä tulisi rajoittaa. Yksityiskohtia näistä rajoituksista komissio ei vielä ole esittänyt. On hyvin ongelmallista, jos työnteon muotoja rajoitetaan. Edessä vaikuttaisi kuitenkin olevan samanlainen keskustelu EU:n tasolla kuin Suomessa on käyty nollatuntisopimuksista. Suomen Yrittäjät on vastustanut nollatuntisopimusten kieltoa, eikä sitä ole Suomessa näköpiirissä.

Näistä kahdesta aloitteesta komissio käynnisti EU-tason työmarkkinaosapuolten kuulemisen, jonka perusteella komissio päättää mahdollisista lainsäädäntöehdotuksista. Suomen Yrittäjät osallistuu kuulemisiin EU-järjestönsä UEAPME:n kautta.

Mitä vaikutuksia sosiaalipaketilla on suomalaisille yrityksille?

Ensi vaiheessa sosiaalipaketti ei vaikuta suomalaisten yritysten toimintaan mitenkään. Kyse on kuitenkin merkittävistä poliittisen tason linjauksista, jotka vaikuttavat seuraavien vuosikymmenten aikana EU-lainsäädännön sisältöön. Toteutuessaan aloitteet tulisivat osaksi suomalaista lainsäädäntöä.

Suomessa sosiaalinen hyvinvointi on monin paikoin Euroopan huippua. Siten pilarin periaatteilla ja komission aloitteilla ei toteutuessaan olisi välttämättä suuria vaikutuksia Suomessa toimiville yrityksille. Vanhempainvapaadirektiivin muutos aiheuttaisi kuitenkin muutoksia suomalaiseen perhevapaajärjestelmään. Samoin komission aloitteella tietyistä minimityöehdoista voisi olla epäsuotuisia vaikutuksia yritysten mahdollisuuteen työllistää.

On kuitenkin muistettava, että kyse on vasta ehdotuksista tai kuulemisprosessin käynnistämisestä. Mahdollisen uuden EU-lainsäädännön sisältöä ja vaikutuksia on vielä mahdotonta arvioida. Varmaa on se, että poliittista yhteisymmärrystä ei kovin helposti saavuteta. EU-lainsäädännön lopullinen sisältö poikkeaa usein merkittävästi komission ehdotuksen sisällöstä. Lisäksi jäsenvaltioilla on EU-lainsäädännön toimeenpanossa jonkin verran omaa harkintavaltaa. Aikaisintaan muutokset tuntuisivat suomalaisen yrittäjän arjessa 4-5 vuoden kuluttua. Suomen Yrittäjät vaikuttaa ehdotusten käsittelyyn sekä EU:n tasolla että kotimaassa.

Uhka vai mahdollisuus?

Euroopan sosiaalista kehitystä tarkasteltaessa on huomattava, että erot jäsenvaltioiden välillä ovat paikoin todella suuria. Erot johtuvat osin taloudellisista, osin kulttuurisista syistä. Rakenneuudistukset (tai niiden tekemättömyys) ja talouskriisin vaikutusten erot selittävät myös osaltaan eroa sosiaalisessa tilanteessa. EU:n sosiaalista pilaria tarkasteltaessa onkin muistettava, että kyse on erityisesti sosiaalisten oikeuksien parantamisesta heikommin menestyneissä jäsenvaltioissa.

Komission lähestymistapa herättää kuitenkin epäilyjä. Vaikka pilarin tavoitteet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisestä ovat tärkeitä, on ristiriitaista, että pilari ja siihen perustuvat aloitteet voivat vaikeuttaa työllistämistä. Suomen Yrittäjien mukaan pilaria tulisi käyttää erityisesti työllistämisen helpottamiseen ja työttömyyden vähentämiseen, eikä sillä tulisi perustella lisäjäykkyyksiä työmarkkinoille. Kyse on myös laajemmin koko EU:n kilpailukyvystä, jota ei tulisi murentaa.

Pilaria olisi toisaalta mahdollisuus käyttää kehyksenä EU:n sosiaalisen kehityksen yhdenmukaistamiselle pehmein ja ohjaavin keinoin, jolloin kunkin jäsenvaltion järjestelmän erityispiirteet tulisivat asianmukaisesti huomioiduksi.

***

Suomen Yrittäjien lausunnon komission kuulemiseen sosiaalisesta pilarista löydät täältä.