Kasvuhakuisempi uusien yrittäjien polvi on lupaus paremmasta | Yrittajat.fi

Etsi

Kasvuhakuisempi uusien yrittäjien polvi on lupaus paremmasta

Yrittäjän kasvuhakuisuus on yrityksen toteutuneen kasvun tärkein yksittäinen selittäjä. Sisäisellä asenteella ja ulkoisilla kannustimilla on siis väliä. Tämä on tärkeä havainto julkiselle vallalle, joka voi vaikuttaa suoraan jälkimmäisiin. Ja vaikuttaa pitääkin: ilman kasvavia yrityksiä ei yhteiskunnan jaettava hyvä lisäänny.

Talouden isojen kasvuindikaattoreiden joukosta saa etsimällä etsiä vahvasti positiivisia merkkejä. Yleisilme on valju, korkeintaan tyydyttävä. Myönteisiä kasvun signaaleja aluskasvillisuuden seassa kuitenkin onneksi on.

Uusyrittäjät entistä kovempaa sakkia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen joulukuisen raportin mukaan uusi yrittäjäpolvi on kasvulle otollisempaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Kun vuonna 2005 kasvuhakuisia oli keskimäärin seitsemän prosenttia uusyrittäjistä, oli heitä vuonna 2015 jo 13 prosenttia.

Uusyrittäjät ovat lisäksi entistä kokeneempia ja koulutetumpia, aktiivisempia innovoimaan ja kansainvälisemmin orientoituneita. Kasvun kannalta on myös lupaavaa, että kasvuhakuiset yrittäjät näyttävät olevan valmiita ottamaan aiempaa enemmän riskiä.

Suomen viennin perusongelmana on ollut keskittyminen matalamman jalostusasteen tuotteisiin, jotka on suunnattu lähinnä yritysten välituotemarkkinoille. Tämänkin suhteen Etlan raportti antaa toivoa paremmasta. Kasvuhakuisista uusyrittäjistä huomattavin osa toimii korkean teknologian tuotteisiin ja palveluihin keskittyvillä tietointensiivisillä aloilla. He myös tavoittelevat kasvua yhä useammin suuntautumalla kuluttajamarkkinoille.

Pk-sektori odottaa jo parempaa

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tuore Pk-yritysbarometri antaa myös aihetta vähintäänkin maltilliseen optimismiin. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä 44 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Suhdannenäkymien saldoluku nousi kolmella yksiköllä viime syksystä.

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on barometrin mukaan säilynyt kohtuullisena talouskasvun jatkuessa. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on 11 prosenttia. 39 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Jo 23 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa, mikä vastaa noin 65 000 yritystä. Tämä määrä on noussut selvästi. Voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset erottuvat selkeästi joukosta, kun niistä yli 50 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.

Tarpeettomia kasvukipuja

Vaikka viitteitä paremmasta on, eivät kasvun esteet ole kaikonneet. Sekä Etlan raportti että Pk-yritysbarometri osoittavat, että osaavan työvoiman puute ja rahoituksen pullonkaulat rajoittavat yhä niin uusien kuin vakiintuneempienkin yritysten kasvua. 

Edes pitkään jatkunut taantuma ja heikko työllisyystilanne eivät ole Etlan mukaan auttaneet uusyrityksiä löytämään kaipaamiaan osaajia. Työ­voimakustannukset koetaan jopa aikaisempaa suurempana kasvun esteenä.

Pk-yritysbarometrin mukaan lähes puolella yrityksistä osaavan työvoiman puute rajoittaa kasvua. Joka kymmenes yritys ilmoittaa osaavan työvoiman heikon saatavuuden olevan yrityksen kasvun merkittävin este ja noin 40 prosentilla yrityksistä kyseinen tekijä rajoittaa jossain määrin kasvua.

Tarve työmarkkinareformille on ilmeinen. Savupiippuaikakauden jäykät rakenteet eivät enää vastaa tämän päivän yritysekosysteemiä, jossa työtä tehdään entistä pienemmissä ja ketterimmissä yksiköissä.

Henkisen pääoman lisäksi kasvu edellyttää myös kovaa pääomaa.  Koska vain kourallinen kasvuhakuisista yrityksistä valikoituu pääomasijoittajien kohteeksi, on perinteisten rahoitusmarkkinoiden ja niitä täydentävien julkisten rahoituslaitosten merkitys edelleen suuri. Finanssialan EU-sääntely näyttää valitettavasti tiukentaneen pankkien rahahanoja pysyvästi. Kansallisen tason päättäjien vaikutusvalta on tässä rajallista. Joukkorahoituksen merkitys kasvun käynnistäjänä vahvistuu, mutta on vielä isossa kuvassa marginaalissa.

Päättäjät voivat vastata kasvu- ja investointihalukkuuteen verotuksen keinoin. Ennustettavuuden lisäksi kasvulle hedelmällinen verotusympäristö kannustaa investoimaan yrityksen henkisen ja kiinteän pääoman vahvistamiseen.

Yrittäjyyden ja kasvun edellytyksistä huolehtiminen on parasta työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Uusien yrittäjien voimistunut kasvuhalukkuus yhdistettynä nuorten ikäluokkien yrittäjyyskiinnostuksen vahvistumiseen on tässä suhteessa tilaisuus, jota emme saa hukata.

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Joonas Mikkilä

Suomen Yrittäjissä työskentelevä järjestöpäällikkö, joka vastaa Nuorten Yrittäjien toiminnasta ja startup-operaatioista.