Miksi innovaatiovetoinen kasvu ei vedä? | Yrittajat.fi

Etsi

Miksi innovaatiovetoinen kasvu ei vedä?

Innovaatiot
Pixhill
Innovaatiovetoisen kasvun kannalta elinkeinoelämään kohdistetut tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatioleikkaukset ovat olleet rajuja. Jotta pieni tai keskisuuri yritys voi ottaa laajasti käyttöön uutta, toimintatapoja ja ajattelumalleja muuttavaa uutta teknologiaa tai palveluita, yhteiskunnan tarjoamien palveluiden on tuettava sitä.

Nyt näin ei ole.

Erityisesti pienille, kasvuhalukkaille yrityksille keskeiset innovaatiotoimijat ovat liian kaukaisia – esimerkiksi yhteistyötä Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja yliopistojen kanssa on liian vähän.

Julkisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitää huolehtia, että teknologian lisäksi osaaminen on helposti käytettävissä ja saatavissa pk-yrityksissä. Pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tutkimusperustaisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja tuotekehitykseen on vahvistettava. Työn tuottavuuden kasvuun on resursoitava lisää pk-sektorilla.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi nostan esiin viisi keinoa:

  1. Nyt yhteistyö pk-sektorin ja keskeisten tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden välillä ei toimi, tämä kipupiste on korjattava. Julkista avustusmuotoista tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta lisätään purkamalla jo tehtyjä ja sovittuja leikkauksia. Rahoitus tulee ohjata TEKESille, josta saumattomalla yhteistyöllä innovaatiokentän muut toimijat, kuten VTT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, saavat kohdennettua resursseja yhteistyöhön pk-sektorin kanssa niin osaamisen kuin teknologioiden käyttöönoton suhteen. Samalla huoli yhteistyömekanismien hankaluudesta pienten kasvuhalukkaiden yritysten kanssa ratkaistaan.  
     
  2. 106 000 yrittäjää on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden (TKI) ulkopuolella. Tällä hetkellä osa TKI-palveluista – kuten innovaatioseteli – eivät ole toiminimiyrittäjien ulottuvilla. TKI-palvelut täytyy ulottaa myös toiminimiyrittäjille, jotka täyttävät rahoituskriteerit. Lisäksi pitää purkaa muutkin rajoitukset, jotka estävät pieniltä yrityksiltä tuen (avustuksen tai lainan) saannin pelkästään niiden organisaatiomuodon tai vähäisen liikevaihdon johdosta.
     
  3. Tieteeseen ja tutkimukseen tarvitaan lisää vaikuttavuutta. Yliopistot käyttivät vuonna 2015 tutkimukseen 1,45 miljardia euroa (Tieteen tila 2016). Tutkijoiden pöytälaatikkoihin jää paljon potentiaalisia tutkimustuloksia ja innovaatioita. Tutkimuksesta syntyneiden innovaatioiden kaupallistamiseen tai levittämiseen tehokkain ratkaisu olisi yksityistää korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiopalvelut niiltä osin, kun kyse on tutkimustulosten kaupallistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Nykyiset palvelumallit eivät toimi.
     
  4. Innovaatiokyvykkyys ja yrittäjämäiset valmiudet ovat eri asia kuin avustuksiin ja lainoihin perustuva tutkimus- ja tuotekehitys. Opiskelijat ovat pienille yrityksille keskeisin uusiutumisen muoto. Jotta osaajat työllistyvät pieniin yrityksiin, heidän innovaatiokyvykkyyttään ja yrittäjyysvalmiuksia on lisättävä. Kyse on pitkälti opetuksen ja ohjauksen menetelmien laadukkuudesta ja kunnianhimosta.
     
  5. Globalisoituvassa liiketoimintaympäristössä Suomi tarvitsee korkeaan osaamiseen perustuvaa uutta yrittäjyyttä. Korkeakoulujen ja oppilaitosten keskeinen tehtävä on tunnistaa jo opintojen aikana mahdollinen yrittäjyyspotentiaali ja ohjata eteenpäin yrittäjäpalveluiden ja innovaatiotoimijoiden piiriin.  

Lopuksi on syytä nostaa esiin myös riski, joka OECD:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arviointiin sisältyy. Jos arvioinnin tulokset jäävät kovin yleiselle tasolle, sen arvo konkreettisissa innovaatiotoiminnan kehittämisessä jää valitettavan kevyeksi. Siksi kannattaa kysyä kehittämisehdotuksia niiltä, jotka asian parhaiten tietävät: yrittäjiltä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tilasivat OECD:lta tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnin saadakseen kansainvälisesti arvostetun ja riippumattoman näkemyksen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän nykytilasta ja uudistamistarpeista. Arviointi julkaistaan kesäkuussa 2017.