Palkkakeskustelussa syytä palata asialinjalle | Yrittajat.fi

Etsi

Palkkakeskustelussa syytä palata asialinjalle

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta väittää  Suomen Yrittäjien johdonmukaisesti levittävän virheellistä väitettä siitä, että yrittäjien verotus oli palkansaajia kireämpää. Hän esitti väitteensä SAK:n sivuilla julkaistussa blogikirjoituksessa.  Kaukoranta viittaa kirjoituksessaan Suomen Yrittäjien julkaisuun Yrittäjien tulot ja verot 2015.

Vaikuttaa siltä, että Kaukoranta ei ole lukenut julkaisua kovin tarkkaan: Suomen Yrittäjien selvitys vertaa kahden eri henkilön, yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan vakuutetun ja palkansaajan, välistä henkilöverotusta samalla tulotasolla verohallinnon veronkantotilaston tietoihin perustuen. SY:n selvityksessä todetaan avoimesti se, että syy YEL-vakuutetun kireämpään verotukseen on juuri sosiaaliturvamaksujen kohdentumisessa.

Kaukorannan blogissa on muutamia virheitä ja virheellisiä yleistyksiä.

Ensinnäkin YEL-vakuutetun yrittäjän työtulon tulee lain mukaan vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos YEL:n piiriin kuuluvan työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka muuten vastaa sellaista korvausta, joka keskimäärin vastaa kyseistä YEL-vakuutettua työtä.

Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta (työpanoksen taloudellista arvoa), ei yritystoiminnan taloudellista tulosta. Työtulon määrittelyssä ei oteta huomioon toiminnan kirjanpidollista voittoa tai tappiota.

Sen sijaan yritystoiminnan liikevaihto samoin kuin muu kirjanpidosta saatava selvitys saattaa antaa lisäselvitystä vakuutettavasta yritystoiminnasta ja sen laajuudesta. Eläketurvakeskus valvoo yhtäläisesti työntekijän eläkelain (TyEL 395/2006) ja yrittäjän eläkelain (YEL 1272/2006) mukaista työeläkevakuuttamista.

Kaukoranta myös yhdistää tarkoituksenhakuisesti erilaisia yhtiömuotoja koskevia verotuksellisia elementtejä. Hän antaa kuvan, että sekä yrittäjävähennys että listaamattoman osakeyhtiön huojennettu osinko koskisivat kaikkia yrittäjiä kaikissa tilanteissa.

Arvonlisäverotuksen alarajahuojennuksesta hän väittää, että se olisi jotenkin erityisesti yrittäjätyöhön sidottu. Huojennus ei mitenkään ota kantaa työn muotoon, vaan kohdistuu yritykseen ja perustuu puhtaasti yrityksen liikevaihdon suuruuteen.

On hyvä, että työn verokiilasta keskustellaan: se tuo esille sen, kuinka korkea työn verokiila Suomessa on. On kuitenkin hieman hassua yhteismitallistaa yrittäjätyö ja palkkatyö.

Kaukorannalta ehkä unohtuu, että ilman yrittäjiä työpaikkojen määrä olisi Suomessa merkittävästi pienempi. Osa voisi jopa väittää, että ilman yrittäjiä ei lopulta olisi työpaikkoja laisinkaan. Ammattiliitonkin edustajan luulisi olevan tyytyväinen siitä, että Suomessa jotkut ottavat riskiä ja palkkaavat myös liittoihin kuuluvia työntekijöitä. Yrittäjä ottaa myös kannettavakseen työntekijöiden työantajamaksut.

Kaukorannan kirjoituksen yksi oudoimmista väitteistä on heitto palkansaajan paremmasta tuottavuudesta suhteessa yrittäjään. Vaikuttaa siltä, että tämän heiton takana on ymmärtämättömyys yrittäjyydestä tai haluttomuus ymmärtää tai hyväksyä työn muutosta. Olisi mielenkiintoista saada tästä heittoa pätevämpää argumentaatiota. 

Tämän päivän yrityksissä ei itse tehdä kaikkea. Näin tuskin toimii myöskään SAK. Useat työantajayritykset, myös suuret yritykset, verkottuvat ulkoistamalla erilaisia asioita. Se, että yritys ei palkkaa kiinteistöhuollon henkilöstöä itse, ei tarkoita kiinteistöhuollon siirtymistä muiden työntekijöiden, kuten vaikkapa paperikoneen hoitajien tehtäväksi, vaan siitä huolehtii ko. alan yrittäjän yritys.

 

pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät

ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mika Kuismanen

Suomen Yrittäjät

pääekonomisti