Suomen jäykät työmarkkinat aiheuttavat työttömyyttä | Yrittajat.fi

Etsi

Suomen jäykät työmarkkinat aiheuttavat työttömyyttä

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen syyttää blogissaan yrittäjiä ”pohjattomasta ahneudesta” ja puolustaa Suomen yleissitovuusjärjestelmää.

Kirjoitus on hämmentävä. Piirainen kertoo olevansa huolissaan erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista ihmisistä. Silti hän ei kertaakaan mainitse kirjoituksessaan sanaa työtön. 

Suomen Yrittäjien ehdotukset työmarkkinoiden kehittämiseksi tähtäävät työllisyyden parantamiseen. SY:n esittämät keinot ovat sellaisia, jotka ovat Suomen kilpailijamaissa osoittautuneet toimiviksi. Suomen massatyöttömyys on inhimillinen tragedia ja erittäin kallista yhteiskunnalle.

--- 

Suomen laaja, kaikki työehdot kattava yleissitovuusjärjestelmä on ainutlaatuinen. Yhtä tiukkaa järjestelmää ei ole käytössä missään muualla. Jo tämä osoittaa, että työntekijöiden suojeluperiaatteen toteuttaminen ei edellytä Suomen kaltaista yleissitovuutta. Todistustaakka on sillä, joka muuta väittää varsinkin, kun työllisyysaste on Suomen kilpailijamaissa selvästi korkeampi ja työttömyysaste matalampi kuin meillä.

Piiraiselta unohtuu myös se, että Suomessa on voimassa kattava työlainsäädäntö, joka ei katoa mihinkään, vaikka työehtosopimusten yleissitovuutta uudistettaisiinkin.

Toisin kuin Piirainen väittää yleissitovuus on myös perusoikeudellisesti ongelmallinen. Se loukkaa yhdistymisvapautta, sopimusvapautta ja yhdenvertaisuutta. Työnantaja ja työntekijä pakotetaan noudattamaan muiden sopimia ehtoja, joiden sisältöön he eivät ole voineet vaikuttaa. Yli 50 000 yritystä – yli puolet suomalaisista työnantajayrityksistä – joutuvat noudattamaan muiden tekemiä sopimuksia. Tämän lisäksi nämä keskimäärin viisi työntekijää työllistävät yritykset eivät saa hyväkseen työehtosopimuksen joustoja.

Toisin sanoen, työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään velvoitteita järjestäytymättömille yrityksille ja samalla itselleen joustoja, joiden hyödyntämisen lainsäätäjä estää pieniltä järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Näin yrityksen taustalla vaikuttavan yrittäjän yhdenvertaisuutta loukataan siksi, että hän on käyttänyt Suomen perustuslain mukaista perusoikeuttaan olla kuulumatta yhdistykseen.

---

Ratkaisu ongelmaan ei ole Piiraisen ”historialliseksi vastaantuloksi” kutsuma paikallista sopimista koskenut esitys, jota Suomen Yrittäjät ei viime keväänä hyväksynyt. 

Esitys oli epäreilu ja syrjivä eikä olisi helpottanut, vaan vaikeuttanut sopimista. Se olisi johtanut siihen, että lainsäädännössä olisi annettu paikallisessa sopimisessa erityisasema ammattiliittoihin kuuluville työntekijöille ja samalla syrjitty liittoihin kuulumattomia työntekijöitä. Heillä ei olisi ollut sopimisessa mitään sananvaltaa, ja heitä olisi edustanut henkilö, jota he eivät olisi olleet edustajakseen valitsemassa. Muutaman työntekijän työpaikoilla lainsäädäntö olisi pakottanut vähintään kaksi työntekijää liittymään työehtosopimuksen neuvotelleeseen työntekijäliittoon. Yhteinen sopiminen yrittäjän ja esimerkiksi kolmen työntekijän kesken ei olisi ollut sallittua, vaan yksi liiton jäsen olisi edustanut kahta muuta. 

Ei tämä ole oikea lähtökohta aidolle työpaikkasopimiselle, jonka keskeinen elementti on se, että jokainen voi osallistua sopimiseen ja myös mahdollisen edustajan valintaan.

---

Työmarkkinoiden sopimusvapautta ja joustavuutta on lisättävä. Päämäärää ei saavuteta, mikäli työmarkkinajärjestelmämme keskeisin elementti eli yleissitovuus jätetään muutosten ulkopuolelle. Mikäli yleissitovuutta ei kyetä modernisoimaan, Suomen talous ja kansalaiset kärsivät jatkossakin joustamattomista työmarkkinoista ja maailman jäykimmästä palkanmuodostuksesta.

Yleissitovuus on uudistettava joko rajaamalla se koskemaan vain minimipalkkoja tai niin, että laissa annetaan mahdollisuus sopia työehtosopimuksista poiketen. Viime mainitulla on vahva kansan tuki. Myös esimerkiksi SAK:n liittojen jäsenistä lähes puolet kannattaa mahdollisuutta sopia työehtosopimuksista poiketen ja vain 37 prosenttia vastustaa. Todettakoon Piiraiselle vielä sekin, että jos jompikumpi osapuoli ei halua sopia paikallisesti, sopimusta ei synny, ja noudatetaan työehtosopimusta. Jos paikallinen sopimus on tehty, työntekijän turvana on eduskunnan säätämä työlainsäädäntö. Vähimmäisehdot turvataan aina. Mikäli sopimuksen sisällöstä syntyy erimielisyyttä, voidaan palata noudattamaan työehtosopimusta.

Henkilöperusteista irtisanomista helpottamalla puolestaan saavutettaisiin hyvinkin nopeasti näkyviä myönteisiä vaikutuksia pienten yritysten palkkaamishalukkuuteen. Jokainen henkilö on pienessä yrityksessä avainhenkilö ja sen vuoksi näissä yrityksissä myös palkkaamisen riski on suhteellisesti korkein. Riskiä kannattaa pienentää työllisyyden vuoksi. 

Kansainväliset kokemukset kannustavat muutokseen. Työpaikkasopimista lisänneet ja työllistämistä helpottaneet rakenteelliset uudistukset ovat kilpailijamaissamme johtaneet parempaa työllisyyteen ja talouskasvuun. Suomi laahaa pahasti perässä. Suomen jäykät työmarkkinat aiheuttavat työttömyyttä. 

Janne Makkula

työmarkkinajohtaja, varatuomari
Suomen Yrittäjät