Takavarikko sopimuskiistassa on hyvä renki, mutta huono isäntä | Yrittajat.fi

Etsi

Takavarikko sopimuskiistassa on hyvä renki, mutta huono isäntä

Suomen Yrittäjien maksuttomaan jäsenneuvontaan tulee päivittäin useita yhteydenottoja, jotka koskevat kahden osapuolen välistä erimielisyyttä tehdyn sopimuksen olemassaolosta tai sisällöstä.

Lakimiehen perusneuvot ovat yksinkertaiset: sovitut asiat tulee toteuttaa ja sopimukseen perustuvat laskut tulee maksaa.

Aina kaikki ei mene kuitenkaan niin kuin Strömsössä. Jos sopijakumppanit ovat eri mieltä siitä, mitä on sovittu, palvelun tai tuotteen toimittaminen ja laskun maksaminen voi olla syytä keskeyttää. On suositeltavaa selvittää erimielisyydet osapuolten kesken vapaaehtoisesti, sillä oikeuteen viety riitä on aina kummallekin osapuolelle riski. Laiha sopu on tässäkin asiassa parempi kuin lihava riita.

Edellä kerrottu on pääsääntö, ja sitten se poikkeus:

Joskus on vain rohkeasti ajettava omaa asiaansa oikeusistuimessa saakka. Toinen osapuoli on voinut jättää esimerkiksi selvän laskun maksamatta joko maksukyvyttömyyttään tai maksuhaluttomuuttaan. Varsinkin jälkimmäisessä tilanteessa saattaa olla hyvinkin perusteltua käyttää takavarikkoa turvaamistoimenpiteenä velan maksamisen vakuudeksi. Tällä menettelyllä estetään esimerkiksi tahallinen rahojen piilottelu. Tuomioistuin voi määrätä maksuvelvollisen omaisuutta takavarikkoon, jotta saaminen tulee turvatuksi.

Toisaalta:

Yrittäjäjärjestön tietoon on tullut niitäkin tapauksia, joissa turvaamistoimenpidettä on käytetty epäasiallisissa tarkoituksissa. Takavarikon kääntöpuolena voidaan pitää sitä, että se myönnetään hakijalle hyvinkin helposti. Myös niille, joiden tarkoituksena on vain vahingoittaa toista osapuolta. Takavarikon myöntäminen on lähes automaattista, eikä siinä kuulla toisen osapuolen näkemyksiä ennen päätöstä. Onkin aiheellista kysyä, voidaanko takavarikkoa käyttää Suomessa liian helposti ja toisen osapuolen oikeusturva sivuuttaen.

Erityisen ongelmallisena ovat näyttäytyneet ne tilanteet, joissa suurempi yritys hakee turvaamistoimea pienelle yritykselle. Takavarikon seurauksena yrityksen luottokortti lakkaa toimimasta ja kassassa olevat varat jäädytetään. Näissä tilanteissa voi hyvinkin käydä niin, että pienyritys ajautuu takavarikon johdosta konkurssiin, vaikka turvaamistoimi todettaisiin myöhemmin aiheettomaksi. Tällaista tapahtumaa ei voida pitää millään tavalla onnistuneena tai kohtuullisena lopputuloksena.

Suomen Yrittäjät selvittää, minkälaisissa tilanteissa takavarikkoa on käytetty ja mitä turvaamistoimen käyttämisestä on yritykselle aiheutunut. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella voidaan arvioida, tulisiko lainsäädäntöä tältä osin muuttaa. Voit lähettää oman tarinasi onnistuneesta tai epäonnistuneesta takavarikosta, joka on koskenut omaasi tai läheisesi yritystoimintaa:

 

P.S. Suomen Yrittäjän joutui itsekin epäasiallisen turvaamistoimiprosessin kohteeksi 2009 niin sanotussa Directa-tapauksessa. Kaikki sai alkunsa siitä, kun Suomen Yrittäjäiin alkoi tulla 2008 lähtien tuhansia yhteydenottoja jäseniltään, jotka kokivat tulleensa Directan pettämiksi. Suomen Yrittäjät auttoi jäseniään pääsemään irti epätoivotuista sopimuksista.  Directa haki turvaamistoimena yrittäjäjärjestölle kieltoa antaa jäsenilleen Directaa koskevaa neuvontaa. Tiedotuskielto purettiin perusteettomana melko nopeasti ja Directa suoritti Suomen Yrittäjille korvauksia aiheuttamastaan vahingosta. Tässä tapauksessa oikeus toteutui.

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Tiina Toivonen

Suomen Yrittäjät
lainsäädäntöasioiden päällikkö