Tervetuloa työpaikoille! | Yrittajat.fi

Etsi

Tervetuloa työpaikoille!

Keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta käy taas kuumana. Hyvä niin.

Me Suomen Yrittäjissä avasimme keskustelun helmikuun puolivälissä vaatimalla yleissitovuuden uudistamista, koska nyt se on ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. 

Suomen Yrittäjien pitkäaikainen toimitusjohtaja Jussi Järventaus kirjoitti yleissitovuuden ongelmista Helsingin Sanomissa 8.3

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vastasi Järventaukselle Helsingin Sanomien mielipidesivuilla ja blogissaan vanhoista poteroista. Hän vähättelee yleissitovuuden kattavuutta.

Näin voi tehdä vain ihminen, joka ei joko tiedää tai halua tunnustaa Suomen yritysten kokoluokkaa: vain noin kuudessa yrityksessä sadasta on kymmenen työntekijää tai enemmän. Valtaosassa yrityksiä koko henkilökunta mahtuu pienen kahvipöydän ympärille.

Näistä yrityksistä taas valtaosa ei kuulu työnantajaliittoihin, eli ne joutuvat noudattamaan työehtosopimuksia, vaikka eivät ole olleet niistä sopimassa eivätkä siis ole voineet vaikuttaa sopimusten sisältöön. Jo tämä on yhdistymisvapauden kannalta ongelmallista: Ihminen se on yrittäjäkin. Yleissitovuus loukkaa nimenomaan niiden yrittäjien yhdenvertaisuutta ja yhdistymisvapautta, jotka ovat käyttäneet perustuslaillista oikeuttaan olla kuulumatta yhdistykseen.

Elorannan mukaan yleissitovuus ei voi olla Suomen talousongelmien syy. Me yrittäjät koemme asian aivan toisin, ja samaa todistavat tilastot: Suomen työelämän keskeinen muutos on ollut yksinyrittäjien määrän huima kasvu.

Yksi merkittävä syy tähän on yleissitovuusjärjestelmä, joka jäykistää työn tarjoamista liikaa eikä ota huomioon yritysten erilaisuutta tai niiden erilaisia tilanteita. Kovassa kilpailussa selviytyäkseen yrittäjä ei palkkaa tarvittavia työntekijöitä omaan firmaansa, vaan välttämätön joustavuus haetaan ostamalla työ toisilta yrittäjiltä urakka kerrallaan. Kun kansainvälinen kilpailu kovenee, pienen Suomen yritysten on oltava paljon ketterämpiä kuin isojen, lähellä asiakasmassoja olevien suurten maiden yritysten.

Eloranta antaa kirjoituksessaan ymmärtää, että yritykset ”dumppaavat” työehtoja. Onko näin käynyt Suomen kilpailijamaissa, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa? Niissä ei ole yleissitovuutta, ja silti työmarkkinat ja työntekijöiden suojelu toimivat. Eikö Eloranta luota lainsäätäjiimme? Suomen työlainsäädäntö on niin kattava, että se riittää suojaamaan työntekijän oikeudet.

Eloranta antaa myös ymmärtää, että työnantajat ”painostavat luottamusmiehiä sopimaan työehtojen heikennyksistä”. Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisema Työolobarometri kertoo vuosi toisensa jälkeen, että pienissä yrityksissä työntekijöiden ja työnantajan välit ovat hyvät ja luottamukselliset ja tieto kulkee, eli niissä on hyvät mahdollisuudet sopia asioista avoimesti.

Nämä yrityksen noudattavat työehtosopimusta pääsääntöisesti nimenomaan yleissitovuuden perusteella, eikä niissä tunneta työehtosopimusjärjestelmän mukaisia luottamusmiehiä. Tätä kannattaa miettiä ihan arkisesti: Haluaako yrittäjä, joka tekee samoissa tiloissa samaa työtä kuin työntekijänsä, sortaa heitä, omia työkavereitaan? Syntyykö tällaisessa ilmapiirissä hyvää työn jälkeä? Olisiko sellaisen yrittäjän mukava itse mennä aamulla töihin? Ei varmasti!

Järjestökabinetin suoritusten taktisten suunnitelmien tekemisen sijaan kannattaisi varmaan useammin lähteä ihan oikealle ladulle, suomalaisille työpaikoille, että käsitys yrittäjien ja heidän työntekijöidensä arjesta olisi oikea.

Esitimme jo heinäkuussa Porin ja MTV:n SuomiAreenalla, että yleissitovuus kannattaisi uudistaa rajaamalla se koskemaan vain minimipalkkoja. Toinen vaihtoehto olisi antaa laissa mahdollisuus sopia työehtosopimuksista poiketen. Tämä on kirjattu hallitusohjelmaan. Sillä on myös kansan vahva tuki.

Eloranta ihmetteli kirjoituksessaan myös vaatimustamme henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä. Syy on yksinkertainen: moni yksinyrittäjä uupuu työtaakkansa alle ja haaveilee työntekijän palkkaamisesta ja yrityksensä kasvattamisesta, mutta ei vaan uskalla, koska jos tyyppi ei olisikaan sopiva, henkilöperusteinen irtisanominen on todella vaikeaa. Siihen saattaisi kaatua koko firma. Työpaikka jää siis syntymättä. Yksikään yrittäjä ei palkkaa työntekijää voidakseen irtisanoa hänet.

Kannattaa huomata, ketä työntekijöiden asiaa ajava työntekijääkeskusjärjestön puheenjohtaja ei tekstissään mainitse ollenkaan: työttömiä. Suomen laaja työttömyys on melkein puoli miljoonaa ihmistä. Jos työmarkkinat olisivat joustavammat, työpaikkoja syntyisi helpommin ja enemmän. Viime keväinen luottamusmiespakko-esitys ei tätä tavoitetta olisi tukenut yhtään, joten sen kommentointiin ei ole enää tarvetta palata.