Työajan pidennys – milloin ja miten? | Yrittajat.fi

Etsi

Työajan pidennys – milloin ja miten?

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentämisestä on käyty julkisuudessa kovaakin keskustelua. Asiasta on myös liikkeellä virheellisiä käsityksiä. 

Kilpailukykysopimus ei vaikuta työaikalain sisältöön, vaan työaikaa pidennetään alakohtaisin työehtosopimuksin. Yleissitovien työehtosopimusten piirissä olevissa yrityksissä työaika pitenee sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Työajan pidentäminen on toteutettu työehtosopimuksissa eri tavoin. 

Osa liitoista jäi kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, joten kaikissa työehtosopimuksissa ei ole työajan pidentämistä koskevia määräyksiä. Näin on esimerkiksi elintarvikealalla, rakennusalalla ja kuljetusaloilla.

Monella alalla ylemmille toimihenkilöille ei ole työehtosopimusta, eikä siten määräyksiä työajan pidentämisestä. Tällaisessa tilanteessa työajan pidentäminen edellyttää asiasta sopimisista yksilöllisesti työntekijöiden kanssa. Näin voidaan menetellä myös silloin, jos työnantajan toimialalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. 

Useissa työehtosopimuksissa työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien. Näin on esimerkiksi teknologiateollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä kiinteistöpalvelualalla. Paikallinen sopimus voidaan tehdä myös järjestäytymättömässä yrityksessä, kuten aiemmasta blogikirjoituksestani käy ilmi. Tällaisia yrityksiä on Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä noin 50 000. 

Toisenlainen ratkaisu on omaksuttu esimerkiksi kaupan alalla ja matkailu- ja ravintola-alalla. Niiden työehtosopimuksissa työaikaa pidennetään uudenlaisella vuosivapaajärjestelmällä. Tätä sovelletaan yleissitovuuden perusteella kaikissa näillä aloilla toimivissa yrityksissä.

Jos sovellettava työehtosopimus sen mahdollistaa, paikallinen sopiminen on hyvä tapa toteuttaa työajan pidentyminen.  Parhaat ratkaisut työajan pidentämiseen voidaan löytää ja sopia yhteisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken. Helppo tapa on esimerkiksi muuttaa työajan tasaamisvapaita (pekkaspäivät) työpäiviksi.

Jos paikallista sopimusta ei saada aikaan, työnantaja voi osoittaa työajan pidennyksen työehtosopimuksen ns. perälautamääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopimalla työaikaa voidaan kuitenkin pidentää työpaikan yksilölliset tarpeet huomioiden. 

Työehtosopimuksissa on yleensä asetettu määräaika paikallisen sopimuksen tekemiselle. Koska työajan pidentäminen koskee vuosittaista työaikaa, määräajan tarkoituksena on varmistaa, että paikallinen sopimus tehdään riittävän aikaisin ennen uuden vuoden alkua. Työehtosopimuksen määräaika on kuitenkin suositus, joten paikallinen sopimus voidaan tehdä myös määräajan jälkeen. 

Kannattaa sopia hyvissä ajoin, miten työaikaa pidennetään. Vaikka paikallinen sopimus voidaan tehdä myös kesken vuotta, olisi työnantajan ja työntekijöiden kannalta selkeintä, että sopimus olisi tehty jo vuoden alussa. 

***
Suomen Yrittäjät kokoaa verkkosivuilleen tietoa eri alojen neuvottelutuloksista.  
Teknologiateollisuuden neuvottelutuloksesta tarkemmin.