Etsi

Työmarkkinat vai työkartelli?

Onko mahdollista, että Suomen kaltainen työmarkkinajärjestelmä sisältää kartellinomaisia piirteitä? Pitäisikö työmarkkinoiden sijaan puhua työkartellista?

Markkina muodostuu kun riittävän suuri määrä toisistaan riippumattomia tahoja suorittaa keskenään vapaaehtoisuuteen perustuvaa vaihdantaa. Toisistaan riippumattomin ja itsenäisin päätöksin he muodostavat kulloisenkin markkinahinnan ja -ehdot. Kartelli muodostuu, kun keskitetysti sovitaan vaihdannan ehdoista ja hinnoista. Kartelli usein johtaa kielteisiin seurauksiin, kuten talouden kasvun hidastumiseen, kilpailukyvyn rapautumiseen, korruptioalttiuteen ja vallankäytön vääristymiin. Näiden negatiivisten seurausten johdosta kartelli yleensä nähdään yhteiskunnassa epäterveenä että laittomana.

Termeistä riippumatta työmarkkinamekanismiksi kutsuttu aparaatti, johon luettanee muun muassa työsopimusjärjestelmä ja -lainsäädäntö, voi olla merkittävä työpaikkojen synnyn ja talouden kasvu este. Se voi estää työpaikkojen synnyn sellaisille aloille ja sektoreille, joissa olisi työlle kysyntää. Se voi pakottaa erityisesti nuoria ihmisiä työelämän ulkopuolelle. Seuraukset voivat olla vaaralliset.

Työmarkkinamekanismin rapauttava voima on nostanut työpaikkojen luomisen riskin kohtuuttomaksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Tällä hetkellä Helsingissä on hyvin vaikeaa löytää työntekijöitä töihin alle 3000 euron kuukausipalkalla.

Jotta voisi maksaa palkkaa 3000 euroa kuukaudessa sekä kattaa lakisääteiset sivukulut, toiminnan kannalta välttämättömät yleiskulut sekä tuottamaan kohtuullista toiminnan jatkuvuuden turvaavaa voitto, tulisi asiakkailta kyetä laskuttamaan arvonlisäverollisena (24 %) hintana  noin 8000 euroa kuukaudessa eli noin 100 000 euroa vuodessa enemmän kuin aikaisemmin.

Monen yrityksen ja yrittäjän on erittäin haastavaa ottaa sisään kustannukset, jotka edellyttävät lähes 100 000 euron arvonlisäverollisen lisämyynnin syntymistä. Riski on työpaikan luovalle yrittäjälle kohtuuton.

On paljon turvallisempaa sijoittaa sama summa esimerkiksi sijoitusyksiön hankintaan. Tarvittava rahamäärä on samaa kokoluokkaa, mutta riski on aivan erilainen. Sijoitusasunto on ja pysyy, mutta sijoituksessa työpaikan luomiseen voi menettää kaiken vuoden kuluessa.

Jos työpaikan synnyttämisen edellyttämän lisämyynnin tarve olisi pienempi ja työsuhde joustavampi kuin nykyään, syntyisi työpaikkoja todella paljon ja nopeasti. Menneen maailma kartelliehdot estävät tämän päivän työpaikkojen synnyttämisen ja suojelevat – ketä ja miltä?

Mikäli halutaan työllistää ja saada aikaan kasvua, on alennettava yrittäjän riskiä perustaa uusia työpaikkoja.  Yksi ratkaisu olisi purkaa työkartelli ja aidosti luoda työmarkkinat. Kuka voisi mahdollisimman objektiivisesti to selvittää, onko nykyinen työmarkkinamekanismi yleissitovuuksineen kilpailulainsäädännön vastainen ja onko sillä haitallisia vaikutuksia kilpailun toimivuuteen ja talouden dynamiikkaan?

Petri Roininen

Petri Roininen

Toimitusjohtaja, diplomi-insinööri
Suomen Yrittäjien Kunnallisen ja alueellisen elinkeinopolitiikan valiokunnan jäsen

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Vierailija

Kirjoittajat kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen liittyvistä asioista.